ACE puhutti Lasten terveyskäräjillä

Seija Sihvola

Marraskuun 2019 alussa pidettiin valtakunnalliset  Lasten terveyskäräjät. Käräjillä käsiteltiin vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen merkitystä lasten hyvinvointiin ja myöhempään elämään. ACE, Adverse Childhood Expriences, puhutti kuulijoita erityisen paljon.

THL:n johtava asiantuntija, lastenpsykiatri ja lasten psykoterapeutti Jukka Mäkelä avasi ACE käsitettä ja selitti mikä merkitys haitallisilla lapsuudenkokemuksilla on myöhemmässä elämässä. Tässä tiivistelmiä hänen alustuksestaan.

ACE-tutkimus hahmottui yhdysvaltalaisessa väestöterveystutkimuksessa, jossa oli mukana 17000 ihmistä. Tutkimuksessa etsittiin kroonisten, vaikeahoitoisten sairauksien taustatekijöitä ja kysyttiin lapsuudenaikaisen kasvuympäristön piirteitä. Keskeiset kolme tekijää löydettiin:

• Väkivalta: ruumiillinen, henkinen, seksuaalinen

• Laiminlyönti: ruumiillinen, henkinen

• Kodin kuormittava ilmapiiri: vanhemman päihdeongelma, mielenterveysongelma, rikollisuus; äitiin kohdistunut väkivalta; vanhempien ero eli menetyksen kokemus

Tulokset olivat läpilyönti uudelle terveystutkimusperinteelle. Alettiin ymmärtää toksista eli aivoille ja muulle keholle haitallista stressiä ja sen vaikutusta.  Sittemmin WHO:n tutkimukset ovat vahvistaneet ACE:n merkityksellisyyden myöhemmän iän sairastavuudessa ja ongelmakäyttäytymisessä.

Lasten terveyskäräjät järjestetään yhteistyössä Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän ja Lasten terveysfoorumin kanssa. Kohderyhmänä ovat päättäjät, kehittäjät, opettajat, varhaiskasvatuksen opettajat, terveydenhoitajat, järjestötoimijat sekä muut lasten parissa toimivat.

Walesissa ja Englannissa tehdyssä ACEtutkimuksessa on voitu vahvistaa sairastamisen ja ongelmakäyttäytymisen riskisuhteet. Jos on 4 tai enemmän ACE-kokemusta, riskisuhteet ovat:

• kaksinkertainen riski alkoholiongelmalle

• kolminkertainen riski tupakoinnille

• kuusinkertainen riski psykiatriselle sairastumiselle

• kuusinkertainen riski teiniraskaudelle

• seitsenkertainen riski olla väkivallan uhri tai tekijä

• yhdeksänkertainen riski olla yrittänyt itsemurhaa

• jos seitsemän ACE-kokemusta, riski on jo 30-kertainen

Riski elämää uhkaaville sairauksille tulee esiin 10 – 15 vuotta muuta väestöä aiemmin. Näitä sairauksia ovat muun muassa syöpä, diabetes, sydän- verisuonitaudit, aivohalvaus, maksa- ja ruoansulatussairaudet ja hengityselinsairaudet. Myös elimistön vanheneminen nopeutuu.

ACE-tutkimusten myötä Walesissa ja Englannissa on siirrytty kansalliseen politiikkaohjelmaan, jossa  kaikki päätökset altistetaan lasten tulevaisuuden seulalle.

USA:N Lastenlääkäriyhdistys korostaa ACE-kysymysten esittämistä vanhemmille lapsen terveysriskin vähentämiseksi. Lisäksi yhdistys esittää, että terveysvalistuksessa ja ehkäisevässä terveystyössä keskitytään kaikkiin haitallisiin lapsuuden kokemuksiin, eikä vain omiin ja perheen nykyisiin terveysvalintoihin.

Suojaavia tekijöitä vahvistettava

Jukka Mäkelän mukaan monet lapset kohtaavat tai todistavat elämässään jotain traumaa. Trauma merkitsee haavaa, jonkin ehjän repeämistä. Traumalla on annosriippuvainen vaikutus ja

yksittäisen tapahtuman merkitys vaihtelee yksilöllisesti. Jos traumakokemukset kasautuvat, se on lähtökohtaisesti haitallista. Traumakokemuksen seurauksena lyhytaikainen oireilu on sääntö. Oireet vaihtelevat käyttäytymisestä tunteisiin, ajattelusta yhteisöllisiin taitoihin. Pitkäaikainen oireilu riippuu ympärillä olevista aikuisista – siis meistä kaikista.
Mäkelä puhui myös stressijärjestelmästä. Hänen mukaansa stressi on sopeutumista vaativa tila.
Stressivasteet toimivat joustavan kestävyyden pohjana. Stressivasteet kehittyvät nopeimmin alle kolmevuotiaana ja siksi kolme ensimmäistä vuotta ovatkin erityinen herkkyyskausi.

”

Satutetut ihmiset

satuttavat ihmisiä

”

Läpi lapsuuden stressivasteet ovat vahvasti toisenvaraiset. Luotettava aikuinen on keskeinen stressisuoja ja siksi vanhemmuuden tuki on tärkeintä väkivallan vastustamistyötä. Kaikkien aikuisten on tärkeää tiedostaa, että väkivalta haavoittaa aivan erityisellä tavalla, kun se toteutuu luottamus- tai kiintymyssuhteissa. Sellaisessa tilanteessa stressi jää aina korkeaksi. Myrkyllisen stressin seurauksena mielihyvän kokeminen jää puutteelliseksi ja mahdolliset myöhemmän iän riippuvuudet toimivat itselääkintänä.
Jukka Mäkelän mukaan resilienssi eli palautuminen järkytyksen jälkeen on yksilöllistä. Lapsesta ei voi nähdä päällepäin, tuleeko hän olemaan kestävä. Hän voi olla kestävä joissakin stressitilanteissa, mutta ei välttämättä toisissa. Lisäksi hän voi olla kestävä joitakin seurannaisvaikutuksia kohtaan, mutta ei kaikkia.
Hyvät ihmissuhteet ovat jokaisessa lapsuuden ja nuoruuden vaiheessa tärkein suojaava tekijä. Tarvitaan edes  yksi kiinnostunut ja sitoutunut aikuinen. Lisäksi lapsi tarvitsee joukkoon kuulumisen tunnetta ja kokemuksia, että asioihin voi vaikuttaa. Kyky säädellä omaa käyttäytymistä ja omia tunteita suojaa lasta. Niitä taitoja lapsen pitää oppia ja niitä taitoja pitää hänelle opettaa.

Lisätietoja: jukka.makela@thl.fi

Perimään liittyvät muutokset

Perimä ei muutu ihmisen elinaikana – mutta se toteutuu joustavasti
• Epigenetiikka: geenien kytkeytyminen valikoivasti päälle tai pois
• kuvaa sitä, miten ympäristö vaikuttaa kovalevyyn
• selittää esim. stressivasteiden säätymisen

Telomeerit ovat solujen jakautumisen suojajärjestelmä
• lyhentyvät vanhetessa
• väkivalta lyhentää jo lapsuuden aikana
• korjaantuminen mahdollista