Facebooktwitterlinkedin
Haavoitetut äidit

Äidiksi tuleminen on iso muutos, joka vaatii sopeutumista kehon muutoksiin, uudenlaiseen identiteettiin ja uuden perheenjäsenen kanssa elämiseen. Tämä mullistava elämäntapahtuma aktivoi usein vanhemmassa muistikuvia ja kokemuksia omasta lapsuudesta sen huonoine ja hyvine hetkineen. Emotionaalinen kaltoinkohtelu voi heijastua omaan vanhemmuuteen, ja tätä kautta luoda mahdollisesti jopa sukupolvien yli ulottuvan jatkumon.

Ihmisen perustarve on kasvaa turvallisessa ympäristössä ja tulla rakastetuksi ja nähdyksi. Varhaiset kokemukset vaille jäämisestä tai vahingoitetuksi tulemisesta voivat luoda omanlaisiaan haasteita omaan vanhemmuuteen. Näiden haasteiden sekä toisaalta emotionaalista kaltoinkohtelua kokeneiden äitien yksilöllisten vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää heidän vanhemmuutensa tukemiseksi.

Lapsena koettu kaltoinkohtelu on usein traumaattinen kokemus, joka voi vaikuttaa tavalla tai toisella omaan vanhemmuuteen. Lapsuusajan kaltoinkohtelu on voinut esiintyä fyysisessä, emotionaalisessa tai seksuaalisessa muodossa, ja näistä muodoista emotionaalinen kaltoinkohtelu on vaikeimmin määriteltävissä oleva ilmiö. Emotionaalinen kaltoinkohtelu pitää sisällään vahingollista vuorovaikutusta aikuisen ja lapsen välillä, johon liittyy joko vahingoittavia tekoja tai tarpeisiin vastaamatta jättämistä. Lapsen huomiotta jättämistä kutsutaan emotionaaliseksi laiminlyönniksi, missä vanhempi tarkoituksellisesti tai tahtomattaan ohittaa lapsen tarpeita tai jättää huomioimatta lapsen lähettämiä vuorovaikutuksellisia viestejä ja yrityksiä muodostaa kontaktia vanhempaan.

Lämpimässä, huomioivassa ja hyväksyvässä tunneympäristössä kasvaminen tukee terveen itsearvostuksen muodostumista. Jos lapsi tulee jatkuvasti torjutuksi tunnetasolla, ei hänelle muodostu vahvaa kokemusta siitä, että hän on arvokas ja hyvä juuri sellaisena kuin on. Lapsuusajan emotionaalinen kaltoinkohtelu lisää myös todennäköisyyttä sille, että lapselle muodostuu turvaton kiintymyssuhde, joka toimii pohjana myöhemmille ihmissuhteille elämässä. Näiden terveen kehityksen lähtökohtien puuttumisen johdosta kaltoinkohtelua kokeneilla äideillä voi olla riski ajautua noidankehään, jossa he tahtomattaan siirtävät opittuja ja sisäistettyjä haitallisia käyttäytymismalleja omasta lapsuudesta omaan vanhemmuuteen. 

 Kaltoinkohtelun vaikutus vanhemmuuteen

Lapsena koettu emotionaalinen kaltoinkohtelu ja laiminlyönti on yhteydessä vanhemman heikentyneeseen kyvykkyyden tunteeseen omasta vanhemmuudesta. Kaltoinkohtelua kokeneet äidit saattavat myös toisinaan kokea suhteensa lapsen kanssa etäiseksi tai haastavaksi. Tunnetasolla kaltoinkohdelluilta äideiltä saattaa tavallista useammin puuttua työkaluja, joiden avulla lähteä ratkomaan vanhemmuuteen liittyviä pulmia tai käsitellä rakentavasti niitä oman lapsuusajan muistoja, joita arki oman lapsen kanssa herättää. Epävarma olo omasta vanhemmuudesta voi ajaa vanhempaa käyttämään omasta lapsuudesta tuttuja vahingollisia toimintatapoja. Lapsuudenaikainen tunnekylmä ympäristö voi vaikuttaa myöhempään omaan vanhemmuuteen myös mielenterveyden näkökulmasta, sillä lapsuusajan emotionaalinen kaltoinkohtelu on yhteydessä kohonneeseen mielenterveyshäiriöiden, kuten masennuksen, ahdistushäiriöiden ja epävakaan persoonallisuushäiriön riskiin. Nämä mielenterveyden häiriöt voivat osaltaan vaikeuttaa läsnäolevaa, positiivista vuorovaikutusta oman lapsen kanssa. 

Miten emotionaalinen kaltoinkohtelukokemus voi näyttäytyä konkreettisesti omassa vanhemmuudessa? On tutkittu, että emotionaalista kaltoinkohtelua lapsuudessa kokeneilla äideillä saattaa olla suurempi riski olla rankaisevampia, torjuvampia ja kriittisempiä lasta kohtaan. Äideillä saattaa esiintyä myös suurempaa psykologista kontrollia, eli tungettelevaa suhtautumista lapsen ajatuksiin, tunteisiin ja suhteeseen vanhemman kanssa. Tämä voi näkyä esimerkiksi lapsen ajatusten tai tunteiden vähättelynä tai lapsen syyllistämisenä. Lisäksi voi esiintyä haasteita osoittaa empatiaa lasta kohtaan, olla saatavilla lasta varten tai toimia sensitiivisesti, eli tulkita ja vastata herkästi ja johdonmukaisesti lapsen viestimiin tunteisiin ja tarpeisiin. 

Kaltoinkohtelukokemuksen takana yksilö

On kuitenkin tärkeä muistaa, että lapsuudenaikaisen emotionaalisen kaltoinkohtelun kokemus on jokaiselle yksilölle uniikki, kuten on myös kaltoinkohtelun vaikutus yksilön myöhempiin ihmissuhteisiin. Emotionaalisen kaltoinkohtelun kokemukset lapsuudessa eivät siis automaattisesti johda oman vanhemmuuden haasteisiin. Tutkimuksissa on havaittu, että resilienssi, eli psyykkinen palautumiskyky, suojaa emotionaalisen kaltoinkohtelun negatiivisilta vaikutuksilta. Vanhemmalla, jolla on hyvä psyykkinen palautumiskyky, on useimmiten hyvä itsepystyvyyden tunne ja hän kokee pystyvänsä omilla toimillaan vaikuttamaan omaan elämäänsä ja sen haasteisiin. Tämä voi näkyä vanhemmuudessa esimerkiksi siten, että oma lapsuuden kaltoinkohtelukokemus saa vanhemman motivoitumaan olemaan jopa tavallista sinnikkäämmin itse parempi vanhempi lapselleen kuin millaista vanhemmuutta on itse saanut osakseen. Tutkimusten mukaan resilienssin lisäksi sosiaaliset suhteet ja niistä saatu tuki tukevat kaltoinkohdeltujen vanhempien kyvykkyyden tuntemusta.

Vanhemman sensitiivisyyttä tuettava

Mihin tekijöihin ammattilaisen tulisi sitten keskittyä emotionaalista kaltoinkohtelua kokeneiden henkilöiden vanhemmuutta tukiessa? Vanhemman sensitiivisyys eli kyky vastata johdonmukaisesti lapsen viesteihin tukee tutkimusten mukaan turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista ja on siten tärkeä rakennuspala toimivalle vuorovaikutukselle. Sensitiivisyyteen liittyy keskeisesti niin kutsuttu mentalisaatiokyky, eli kyky pohtia omaa ja toisen kokemuksia ja sitä, millaisia tunteita ja ajatuksia toisen toiminnan takana on. Vanhemman sensitiivisyyttä ja mentalisaatiokykyä voidaan tukea esimerkiksi videoimalla vanhemman ja lapsen välisiä vuorovaikutustilanteita ja käymällä tilanteita läpi vanhemman kanssa jälkikäteen videopalautemenetelmiä hyödyntämällä. Videopalautetta voidaan hyödyntää samanaikaisesti vanhemman pystyvyyden tunteen tukemiseen, joten on tärkeää löytää vuorovaikutuksesta vahvuuksia kehityskohteiden lisäksi. Alustavaa näyttöä on myös musiikin hyödyntämisestä kaltoinkohtelua kokeneiden vanhempien vuorovaikutustaitojen tukemisessa. Musiikillisella terapiamuodolla voidaan pyrkiä vahvistamaan vanhemman tunnetaitoja ja sanatonta viestintää lapsen kanssa.

Kuten aiemmin on mainittu, lapsuuden emotionaalinen kaltoinkohtelu suurentaa riskiä vanhemman mielenterveysongelmille, jotka taas ovat riskitekijöitä vanhemmuuden laadulle. Vanhemmuutta tukiessa olisi täten tärkeä keskittyä vuorovaikutussuhteen tukemisen ohella vanhemman oman mielenterveyden edistämiseen. Erityisesti masennusoireilu voi olla riskitekijä turvallisen kiintymyssuhteen kannalta, joten masennukseen viittaaviin oireisiin on hyvä kiinnittää tarkasti huomiota. Vanhempien olemassa olevien mielenterveyden häiriöiden hoidon lisäksi ennaltaehkäisevä puuttuminen on tärkeää, jotta mielenterveyden häiriön kehittymisen riski voidaan minimoida mahdollisimman tehokkaasti. 

Laadukkaat sosiaaliset suhteet auttavat vanhempaa pärjäämään stressaavissakin tilanteissa. Vanhempi voi saada sosiaalista tukea esimerkiksi puolisolta tai muulta henkilöltä lähipiirissään. Jos vanhemmalla itsellään ei ole valmiiksi vahvoja sosiaalisia piirejä, voi häntä kannustaa hakemaan lähipiirin ulkopuolelta sosiaalista tukea vanhemmuuteen erilaisista vertaistukiryhmistä, kuten neuvoloiden ja MLL:n järjestämistä vertaistukiryhmistä tai seurakuntien ryhmissä.

On tärkeää muistaa, että jokaisella vanhemmalla on mahdollisuus luoda ainutlaatuinen suhde lapseensa, omasta kehityshistoriasta riippumatta. Turvallisen ja tasapainoisen vanhempi-lapsisuhteen rakentumista voidaan tukea vahvistamalla vanhemman pystyvyyden tunnetta ja käytännön vanhemmuustaitoja, sekä varmistamalla, ettei kukaan vanhempi jää yksin huoltensa kanssa.

Kirjoittajat Enni Hatakka, Julia Kontio, Oona Rokka ja Janika Viitaharju ovat Helsingin yliopiston psykologian maisteriopiskelijoita.

 

Hyvinvoinnin tukipilarit

TES-tarinasarja kertoo, miten asiantuntijajäsenet toimivat terveytensä hyväksi. Vuorossa on Katja Lilja, TtM, FM, tutkija, luennoitsija ja hyvinvointialan toimija.

Terveyden polku vie hyvää kohti

Lapsen suoja on vanhemman viisaus. Lapsen terveys edistyy vanhemman osaamisesta. Nykyisessä Suomessa nuoret aikuiset, tulevat vanhemmat…

Vihreä terveystieto puntarissa

Ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhdetta lukion terveystiedon oppikirjoissa selvittävä pro gradu paljastaa, että..

Sanan ja valon iloa

Hyvillä sanoilla vaikutetaan. Kun hyvät sanat tulevat lihaksi, alkaa tapahtua. Yle on kutsunut meitä kaikkia hyväntekeväisyyden Lahjoita puhetta -talkoisiin.