Facebooktwitterlinkedin

Seija Sihvola

Mielet kuohuvat

Nuori ystäväni kertoi kahdentoista kaverinsa reissusta Pietarin futisturnaukseen. Matka oli kuulemma antoisa ja riehakas, mutta riskejä täynnä: jokainen sairastui koronaan. Yksi miesporukan jäsenestä joutui sairaalahoitoon – joukon lihavin.

Polkupyörä

Kertoessaan tätä ystäväni alkoi ihmetellä sitä, miksi lihavuuden aiheuttamasta koronasairastumisriskistä ei toitoteta enempää. ”Miksi lihavuuden merkityksestä ei kukaan puhu ja miksi lasten annetaan lihoa ja  lihomisella lisätään lasten riskejä saada joskus kaiken maailman virustauteja?” pienten lasten isä uhosi. ”Täällä on estetty kuukausien ajan lasten ja nuorten pääsy liikuntaharrastuksiin, mutta vanhempien laihduttamisen tärkeydestä koronalta suojautumisessa ei kukaan uskalla puhua.”

Faktat puhuvat Pietari-ilmiön puolesta. Ylipaino ja lihavuus liittyvät koronaan sairastumiseen. Suomessa koronan takia tehohoitoon joutuneista aikuisista 84 prosenttia on ollut vähintään ylipainoisia eli painoindeksi on enemmän kuin 25. Jo pienikin ylipaino on osoittautunut lääkäreiden mukaan riskiksi joutua sairaalahoitoon. Ylipainoisilla ja lihavilla, painoindeksi yli 30, sairaala- ja tehohoitojaksot kestävät pidempään kuin normaalipainoisilla. Onneksi lapsia on ollut koronan takia sairaalahoidossa äärimmäisen vähän ja tehohoidossakin on ollut vain muutama.

Tavoite pitää omien lasten paino normaalina on vanhemmilta jalo ja viisas valinta. Se on lapselle lahjoitettu  suojatekijä vitsauksia vastaan. Tavoitteen saavuttamisen on parasta käynnistyä jo ennen raskaaksituloa. Lähtöruutuun on tulevan äidin turvallisinta astua normaalipainoisena, äidin raskaudenaikainen lihavuus kun edistää syntyvän lapsen lihomistaipumusta ja sen myötä monien sairauksien ja tautien riskiä. Perheen aikuisten elintavat säätelevät lapsen painoa aina eniten ja siksi niiden avulla se myös säätyy normaaliksi.

Mitkä tekijät auttavat ylläpitämään normaalipainoa ja pitämään sen samassa lukemassa vuosien ajan?  Viime vuonna ilmestynyt Sirpa Soinin väitöskirja antaa mielenkiintoisia vastauksia aiheeseen. Hän tutki niitä henkilöitä, jotka olivat onnistuneet laihduttamaan ja pitämään sen jälkeen alentuneen painonsa tavoitelukemissa. Soinin aineistossa (n=158) tutkittavien keskimääräinen painonpudotus oli 32,4 kiloa.

Aamiainen

Laihdutuskeinot vaihtelivat: puolet oli laihduttanut hitaasti, toinen puoli ripeämmin. Tutkimuksen päätulos oli, että verrattuna keskimääräiseen suomalaiseen väestöön tutkittavien elintavat olivat terveellisempiä. Elämäntapamuutosten menestystekijät mahtuvat yhden käden sormiin. 1. Viikoittainen punnitus 2. Säännöllinen ateriarytmi, 3-5 ateriaa, ei välipaloja 3. Lautasmallin käyttö, puolet aterioista kasviksia  4. Alkoholin niukka käyttö 5. Liikunta osaksi arkea.

Sienet
Mustikat

Painonhallinnan menestystekijät sopivat myös kaikille lapsiperheille. Jos malli poikii sivutuotteena terveet painolukemat perheen jäsenille, mikä sen mukavampaa.  Lapsi kiittää – jos ei heti, niin nuoruusiässä viimeistään.

Lapsen lihavuus

Miten voin?

Olemme itse minämme tärkein terapeutti ja tukija. Minä olen aina ja alati olemassa minua varten, jonotusvuoroja ei ole.

Raskautta koronan aikaan

Jokainen meistä on kuullut koronatarinoita. Joku niistä pysäyttää kerta heitolla ja heti. Itselleni hätkähdyttävin uutinen oli kuulla kolmen raskaana olevan naisen joutuneen HUS:n alueella teho-osastolle koronatartunnan vuoksi. Heistä kahdelle jouduttiin tekemään sektio äidin ja lapsen pelastamiseksi. Mitään yksityiskohtia en näistä tapauksista tietenkään tiedä, mutta jo niiden ajatteleminen kauhistuttaa.

Eilisen ja tämänpäivän vegetaaritutkimusta

Kasvisruoka koukuttaa monista eri syistä. Myös lapset ja nuoret syövät sitä enenevässä määrin.Tuore lasten kouluruokavertailu osoitti, että kasvispainotteisen ruuan syömisestä on monia terveyshyötyjä. Tyydyttyneen rasvan osuus ruokavaliossa automaattisesti alenee ja kuitujen saanti lisääntyy.