Facebooktwitterlinkedin

Seija Sihvola

Mielet kuohuvat

Nuori ystäväni kertoi kahdentoista kaverinsa reissusta Pietarin futisturnaukseen. Matka oli kuulemma antoisa ja riehakas, mutta riskejä täynnä: jokainen sairastui koronaan. Yksi miesporukan jäsenestä joutui sairaalahoitoon – joukon lihavin.

Polkupyörä

Kertoessaan tätä ystäväni alkoi ihmetellä sitä, miksi lihavuuden aiheuttamasta koronasairastumisriskistä ei toitoteta enempää. ”Miksi lihavuuden merkityksestä ei kukaan puhu ja miksi lasten annetaan lihoa ja  lihomisella lisätään lasten riskejä saada joskus kaiken maailman virustauteja?” pienten lasten isä uhosi. ”Täällä on estetty kuukausien ajan lasten ja nuorten pääsy liikuntaharrastuksiin, mutta vanhempien laihduttamisen tärkeydestä koronalta suojautumisessa ei kukaan uskalla puhua.”

Faktat puhuvat Pietari-ilmiön puolesta. Ylipaino ja lihavuus liittyvät koronaan sairastumiseen. Suomessa koronan takia tehohoitoon joutuneista aikuisista 84 prosenttia on ollut vähintään ylipainoisia eli painoindeksi on enemmän kuin 25. Jo pienikin ylipaino on osoittautunut lääkäreiden mukaan riskiksi joutua sairaalahoitoon. Ylipainoisilla ja lihavilla, painoindeksi yli 30, sairaala- ja tehohoitojaksot kestävät pidempään kuin normaalipainoisilla. Onneksi lapsia on ollut koronan takia sairaalahoidossa äärimmäisen vähän ja tehohoidossakin on ollut vain muutama.

Tavoite pitää omien lasten paino normaalina on vanhemmilta jalo ja viisas valinta. Se on lapselle lahjoitettu  suojatekijä vitsauksia vastaan. Tavoitteen saavuttamisen on parasta käynnistyä jo ennen raskaaksituloa. Lähtöruutuun on tulevan äidin turvallisinta astua normaalipainoisena, äidin raskaudenaikainen lihavuus kun edistää syntyvän lapsen lihomistaipumusta ja sen myötä monien sairauksien ja tautien riskiä. Perheen aikuisten elintavat säätelevät lapsen painoa aina eniten ja siksi niiden avulla se myös säätyy normaaliksi.

Mitkä tekijät auttavat ylläpitämään normaalipainoa ja pitämään sen samassa lukemassa vuosien ajan?  Viime vuonna ilmestynyt Sirpa Soinin väitöskirja antaa mielenkiintoisia vastauksia aiheeseen. Hän tutki niitä henkilöitä, jotka olivat onnistuneet laihduttamaan ja pitämään sen jälkeen alentuneen painonsa tavoitelukemissa. Soinin aineistossa (n=158) tutkittavien keskimääräinen painonpudotus oli 32,4 kiloa.

Aamiainen

Laihdutuskeinot vaihtelivat: puolet oli laihduttanut hitaasti, toinen puoli ripeämmin. Tutkimuksen päätulos oli, että verrattuna keskimääräiseen suomalaiseen väestöön tutkittavien elintavat olivat terveellisempiä. Elämäntapamuutosten menestystekijät mahtuvat yhden käden sormiin. 1. Viikoittainen punnitus 2. Säännöllinen ateriarytmi, 3-5 ateriaa, ei välipaloja 3. Lautasmallin käyttö, puolet aterioista kasviksia  4. Alkoholin niukka käyttö 5. Liikunta osaksi arkea.

Sienet
Mustikat

Painonhallinnan menestystekijät sopivat myös kaikille lapsiperheille. Jos malli poikii sivutuotteena terveet painolukemat perheen jäsenille, mikä sen mukavampaa.  Lapsi kiittää – jos ei heti, niin nuoruusiässä viimeistään.

Lapsen lihavuus

Resilienssi on nyt voimasana

Pienet lapset saattavat olla nyt ymmällään maailman menosta. Yhtäkkiä puhutaan jostain uudesta ja oudosta. Aikuisten puheessa vilisevät sanat eivät välttämättä aukene lapselle. Pitääkö sanoja selkosuomentaa, riippuu aikuisen valinnoista. Ymmärrystä voi ammentaa omasta...

Peukutus muistitreeneille

Kuva: Noel 7v piirros.Jossain kohtaa kasvuvaihetta lapsi menee muistipeleissä heittämällä aikuisen ohi. Nurinpäin käännettyjen korttien parivaljakot löytyvät lapselta ketterästi, kun aikuinen puolestaan empii, rämpii ja osuu korttivalinnassaan todennäköisesti väärin!...

Uudet tuulet puhaltavat

Neuvola ja kouluterveyslehden toimintaympäristö laajenee   Lasten hyvä kasvuympäristö on aikuisten vastuulla. Vanhemmat tarvitsevat tuekseen kasvun ja hyvinvoinnin ammattilaisia jälkeläisten hyvän tulevaisuuden rakentamisessa. Neuvola ja kouluterveyslehti on...

Vastustuskykyä ja sienisatoa

Vastustuskyvyn lisääminen on ikuisesti kiehtova aihe. Miten voisi estää nuhanenät, köhät ja kivut – koronasta puhumattakaan? Vanhemmat pähkäilevät teeman kanssa viimeistään silloin, kun on jäätävä kotiin tai on kutsuttava joku lapsia hoitamaan.

Saisinko – vai anna, tänne, heti, mulle?

Pöytätavat-sana ei oikein kuulu arkipuheessa, vaikka syytä olisi. Tärkeän asiakokonaisuuden voisi brändätä tuoreemmaksi jollain kätevällä uudissanalla. Shoppailun ja stailailun käsitteet on opittu nopeasti, miksei jonkun uuden, korvassa kivalta kuullostavan käyttäytymissanankin voisi luoda.