Liikuntalääketieteenpäivät 2019
Tausta: Lasten lihavuuden lisääntyminen on yksi merkittävimmistä maailmanlaajuisista terveysongelmista. Energiatasapainoon vaikuttavien elintapojen yhteisesiintymisellä voi olla suurempi vaikutus lasten ylipainoon ja terveyteen kuin yksittäisillä elintavoilla. Vanhempien subjektiivisen hyvinvoinnin yhteyttä lasten terveellisten elintapojen yhteisesiintymiseen ei puolestaan ole juurikaan tutkittu.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää vanhempien onnellisuuden yhteyttä päiväkoti-ikäisten lasten terveellisten elintapojen yhteisesiintymiseen.
Menetelmät: Tutkittavina olivat 660 vanhempi–lapsi-paria (88 % vanhemmista äitejä, lasten keski-ikä 4,7 vuotta ± 0,9), jotka osallistuivat vuosina 2015 ja 2016 DAGISpoikkileikkaustutkimukseen. Vanhempien onnellisuus selvitettiin validoidulla onnellisuus- kyselylomakkeella (Subjective Happiness Scale), jossa onnellisuuteen viittaa korkeampi pistemäärä (skaala 1–7). Lisäksi vanhemmat raportoivat lasten kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä sokeripitoisten ruokien käytön frekvenssikyselylomakkeella (Food Frequency Questionnaire) ja ruutuajan istumapäiväkirjalla. Lapset pitivät ActiGraph-liikemittaria (wGT3X-BT) viikon ajan. Terveellisiksi elintavoiksi luokiteltiin liikuntasuosituksen täyttyminen (3 tuntia/ päivä, josta vähintään kohtuukuormitteista ≥ 1 tunti/päivä), ruutuaikasuosituksen täyttyminen (≤ 1 tunti/päivä), sekä kasvisten, hedelmien ja marjojen syöminen keskivertoa (mediaani) vähemmän.
Tulokset: Onnellisuuspisteiden keskiarvo oli 5,1 (± 1,0). Lapsista 84 % täytti liikuntasuosituksen ja 35 % ruutuaikasuosituksen. Kasvisten, hedelmien ja marjojen syönnin mediaanifrekvenssi oli 2,7 päivässä, ja sokeripitoisten ruokien 2,1 päivässä. Lapsista 27 %:lla oli 0–1 terveellistä elintapaa, 37 %:lla 2, ja 37 %:lla 3–4 terveellistä elintapaa. Vanhemman korkeammat onnellisuuspisteet olivat yhteydessä lapsen terveellisten elintapojen lukumäärään (p = 0,005).
Enemmän onnellisuuspisteitä saaneiden vanhempien lapsilla oli suuremmalla todennäköisyydellä 2 (OR 1,28; 95 % CI 1,05–1,56) tai 3–4 (OR 1,27; 95 % CI 1,04–1,54) terveellistä elintapaa kuin 0–1 terveellistä elintapaa, kun tulokset vakioitiin tutkimusajankohdalla, vanhemman sukupuolella, koulutuksella ja BMI:llä sekä lapsen sukupuolella ja iällä.
Kuva: Airi Nummi
Johtopäätökset: Onnellisten vanhempien lapsilla on enemmän energiatasapainoon liittyviä terveellisiä elintapoja. Vanhempien hyvinvointiin vaikuttamalla voitaisiin mahdollisesti parantaa lasten elintapoja ja ehkäistä ylipainoa ja lihavuutta.
Engberg E, Ray C, Määttä S, Figueiredo R, Kaukonen R, Koivusilta L, Korkalo L, Nissinen K, Sajaniemi N, Erkkola M, Roos E
KYSELE, KUUNTELE ja PUHU vasta sitten
Seija SihvolaKuva: Jaakko Sihvola ”Kuinka riippuvaisia olemmekaan toisistamme ja toistemme huomioimisesta. Tämä toivottavasti pysyy mielissämme pitkään.” Näin sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö 2021 uudenvuodenpuheeessaan. Koronaoloihin johtajamme tietenkin...
Hyvinvoinnin tukipilarit
Lapsi 2000 ry:llä on kymmeniä terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajäseniä. He toimivat tärkeänä resurssina ja taustavoimana myös tämän lehden teke misessä. Tässä TES tarinasarjassa kerromme, miten asiantuntijajäsenet itse yrittävät ehkäistä sairauksia ja toimia...
Terveyden polku vie hyvää kohti
Seija SihvolaLapsen suoja on vanhemman viisaus. Lapsen terveys edistyy vanhemman osaamisesta. Nykyisessä Suomessa nuoret aikuiset, tulevat vanhemmat, ovat saaneet terveyteen liittyvää tietoa systemaattisesti vuosien ajan. Myös tänne muuttaneet saavat ohjantaa.Terveys...
Vihreä terveystieto puntarissa
Hilla Ristimäki TtMIhmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhdetta lukion terveystiedon oppikirjoissa sel-vittävä pro gradu paljastaa, että ihminen on kaiken keskiössä, luonto on sivuroolissa. Oppi-kirjat heijastavat tämänhetkisiä arvoja.Ekosysteemien kriisin ja...
Lapset jäämässä moraalipaniikin varjoon
Matti Rimpelä Tämä vuosi alkoi kuten aikai-semmatkin, mutta sitten kaikki muuttui. Kohtasimme uuden virusepidemian. Erilaisen kuin aikaisemmin. Tartunnan, sairastumisen ja kuoleman uhka sai yhä enemmän tilaa joukkoviestimissä. spandemia alkoi hallita kaikkea...
Sanan ja valon iloa
Seija SihvolaHyvillä sanoilla vaikutetaan. Kun hyvät sanat tulevat lihaksi, alkaa tapahtua. Yle on kutsunut meitä kaikkia hyväntekeväisyyden Lahjoita puhetta -talkoisiin. Julkkisten esittämät Mun sana lempisanalista kuuluu hankkeen markkinointikeinoihin. Sanat ovat...
Lapsen terveysrutiineista voimaa
Seija SihvolaPieni kuusivuotias jalkapalloilija kiitti uunituoreesta, itse leipomastaan pullasta ja ilmoitti samalla, ettei halua syödä niitä enempää. Perusteluna oli se, että hän oli lyönyt isänsä kanssa vetoa siitä, kumpi syö herkkuja vähemmän. Vau! Vierellään...
Mitä tapahtuisi, jos meitä ei olisi?
Valtionvarainministeriön (VM) budjettiesityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukeen kohdistuu peräti 127 miljoonan euron leikkaus, joka tarkoittaisi joka kolmannen euron leikkausta kuluvaan vuoteen verrattuna. Tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa on tärkeä...
Seura, peli, nuoruus ja tango
Seija SihvolaKatsoin kahden päivän välein kaksi elokuvaa, joiden raamit olivat samanlaiset. Molemmissa elokuvissa käsikirjoittajana ja ohjaajana oli sama henkilö. Ensin 2020 ilmestyneen draamakomediaelokuva Seurapelin, käsikirjoittaja-ohjaajana Jenni Toivoniemi,...
Me ollaan samanlaisia isoäitejä – kaikki
Seija SihvolaVuonna 1890 syntynyt isoäitini Katariina, isäni äiti, oli huutolaislapsi. Hänet myytiin huutokaupalla alimman hoitotarjouksen tehneelle neljän lapsen yksinhuoltajaäidille, joka halusi pientä toimeentulorahaa huutamastaan lapsesta. Katariinaa ei pantu...
