Facebooktwitterlinkedin

Mari Koskela, Rita Lohman ja Taina Pekkanen, Perhepesä –hankkeen rakentajat.

Seija Sihvola

Vanhempien ero voi vaikuttaa lapsen turvallisuudentunteeseen. Lapsen selviytymistä auttaa se, että suhde molempiin vanhempiin säilyy hyvänä ja yhteistyövanhemmuudesta tulee todellisuutta. Perhepesät ovat paikkoja, joissa lapsesta erillään asuva vanhempi voi tavata lastaan, mikäli he tarvitsevat kodinomaista paikkaa tapaamiselle. Pesät ovat osoittautuneet tarpeellisiksi erityisesti akuutissa erovaiheessa ja vanhempien asumisjärjestelyjen ollessa vielä kesken.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdistyksissä on jo usean vuoden ajan kokeiltu toimintaa, jossa lapsesta erillään asuva vanhempi saa luontevasti ja luotettavasti kohdata lapsensa kodinomaisessa miljöössä. MLL Helsingin yhdistyksen Lapset ensin – erossakin -hanke keskittyy yhteistyövanhemmuuden tukemiseen ja on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä parhaimmillaan. Hankkeessa turvataan lapsen oikeuden ja edun toteutuminen vanhempien parisuhteen päättyessä ja perheen hajaantuessa.
-Idea on syntynyt Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osastossa, josta se on levinnyt MLL Kymen piiriin sekä MLL Helsingin yhdistykseen. Nyt siis myös pääkaupunkiseudulla on mahdollisuus tällaisiin aikuisen ja lapsen välisiin kohtaamisiin, toteaa MLL:n Helsingin yhdistyksen toiminnanjohtaja Rita Lohman.

– Tavoitteemme on voimaannuttaa eronneita lapsiperheitä ja syventää vanhempien ja lasten välisiä suhteita. Perhepesä mahdollistaa tapaamiset kodinomaisessa tilassa, jossa lapset, aina teini-ikään saakka, voivat kohdata heille tärkeitä ihmisiä myös eron jälkeen.
Kohta pari vuotta kestäneessä hankkeessa perheille on tarjolla kaksi ns. varakotia: Perhepesä Rastila sijaitsee Itä-Helsingissä ja Perhepesä Aurora Helsingin ydinkeskustassa.
– Palvelua kehitetään yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. Perhepesät ovat kuitenkin käytössä kuntarajattomasi ja ne ovat täysin maksuttomia. Tavoitteena on, että STEA –rahoituksella toteutettavasta hankkeesta pystyttäisiin luomaan tarpeita vastaava pysyvä palvelu ja yhteistyön muoto, Lohman jatkaa.
Perhepesät ovat oivallisia silloin, kun ei syystä tai toisesta ole sopivaa, rauhallista paikkaa, jossa tavata lasta tai tilanteissa, missä vanhempien välillä on keskinäistä epäluottamusta toisen kykyyn jäädä lapsen kanssa kahden.

– On tilanteita, joissa toinen vanhemmista asuu vaikka ulkomailla tai kauempana Suomessa. Perhepesässä tapaaminen voi antaa lapsesta erillään asuvalle vanhemmalle paremmat lähtökohdat suhteen luomiselle lapseen kuin esimerkiksi julkisissa tiloissa tai ex-puolison kodissa tapaaminen. Perhepesissämme voi leipoa, askarrella, lukea kirjoja tai vain olla rauhassa yhdessä, hankejohtaja Mari Koskela kertoo.
-Tapaamiset kestävät yleensä muutamia tunteja ja Perhepesät ovat käytettävissä kaikkina viikonpäivinä. Osa perheistä saattaa tarvita Perhepesää vain kertaluonteisesti tai silloin tällöin. Osa taas voi varata tapaamisen säännöllisesti useaksikin kerraksi viikossa. Joskus tapaamisissa ovat mukana molemmat vanhemmat. Myös isovanhemmat ovat löytäneet Perhepesän lapsenlapsensa tapaamiseen, Koskela toteaa.

Mukana vapaaehtoinen

Perhepesä –tapaamiset alkavat tutustumiskäynnillä. Aloitustapaamisessa vanhemmat tapaavat yhdessä hankkeen työntekijän sopiakseen käytännön asioista, varmistuakseen palvelun sopivuudesta sekä saadakseen tarvittaessa myös eroneuvontaa ja palveluohjausta. Tapaamisissa on aina mukana tehtävään perehdytetty vapaaehtoinen. Vapaaehtoinen ottaa vanhemman ja lapsen vastaan ja on paikalla koko tapaamisen ajan. Vapaaehtoinen antaa tilan lapsen ja vanhemman yhteiselle tapaamiselle, mutta tukee tarvittaessa vaikka hoito- ja leikkitilanteissa.
– Vapaaehtoisemme ovat kaikenikäisiä miehiä ja naisia, jotka tahtovat tehdä vapaaehtoistyötä muiden auttamiseksi, hankekoordinaattori Taina Pekkanen sanoo.
-Lapsen etu on aina kaiken lähtökohta. Tapaamisissa lapsi on vanhempiensa vastuulla, eikä lapsi jää vapaaehtoisen kanssa kaksin missään tilanteessa. Tapaamisista ei tehdä kirjauksia tai raportointeja eikä vapaaehtoisen rooli ole valvova.

Perhepesissä toimivat vapaaehtoiset kertovat työn olevan varsin palkitsevaa. He ovat raportoineet kokeneensa suurta iloa, kun pelkällä omalla läsnäolollaan ovat voineet olla avuksi. Myös konkreettinen auttaminen koetaan myönteisenä. Tätä vapaaehtoistyötä voi tehdä joustavasti omien aikataulujen mukaisesti ja joukkoon otetaan mielellään mukaan eronneiden lapsiperheiden tukemisesta kiinnostuneita, Pekkanen korostaa.

Perheet voivat itse tai ammattilaisten ohjaamana hakeutua palveluun, mikäli kokevat sen sopivaksi omassa tilanteessaan. Tärkeää onkin saada levitettyä tietoa tästä palvelusta sekä perheille että perheitä mahdollisesti ohjaaville tahoille. Näitä tahoja voivat esimerkiksi olla lastenvalvojat, perheneuvolat, päiväkodit, koulut, lapsiperheiden sosiaalipalvelut tai vaikkapa käräjäoikeudet ja perheasioiden sovittelijat.
-Myönteinen palaute vahvistaa, että työmme etenee oikeaan suuntaan, Rita Lohman toteaa lopuksi.
Lapset ensin -erossakin palveluissa tarjotaan myös tukea vanhemmuussuunnitelman tekoon sekä erovertaisryhmiä. Lisäksi tulossa on lyhyitä erotietovideoita useammalla eri kielellä.
Lisätietoja löydät sivuilta helsinki.mll. fi/lapset-ensin-erossakin.

Ennakoi tuleva tilanne

Vastikään tapahtui kaksi uhkaavaa tilannetta, joista toisessa olin osallisena. Molemmat uhkatilanteet olisi voitu välttää ennakoinnilla.

Pyöräily lisää terveyspääomaa

Pyöräilystä on tullut näkyvämpi osa katukuvaa. Koko maan tasolla pyöräily painottuu väestöryhmittäin tarkasteltuna lapsiin, nuoriin ja aikuisiällä naisiin.

”Ambulo ergo sum” – kävelen siis olen

Mitä konkreettista
arjessa tehdään ja mitä jätetään tekemättä? Vuorossa on Liikunnan ja terveystiedon
opettajat ry:n puheenjohtaja ja liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori
Kasper Salin