Facebooktwitterlinkedin

Seija Sihvola

Christer Mäkelä

Lapinlahden psykiatrinen sairaala kätkee sisäänsä tunnekokemuksia 160 vuoden ajalta. Nyt on seesteistä, kukat  kukkivat ja yhteisöllisyys talossa kukoistaa.
Kuva: Luukas Vammel

Sukupolvet samaistuvat omiin ikätovereihin: on koettu samat kouluajat, leikit, ruuat, kulttuurikokemukset, poliittiset tapahtumat ynnä muut. Sukupolville annetut nimet jäsentävät kunkin aikakauden hahmottamista. Emeritusprofessori J.P. Roos on ollut edelläkävijä ja nimittänyt 1900-luvun alusta alkaneet sukupolvet ajan kuvaan sopivilla nimityksillä.  Esimerkiksi suuret ikäluokat, aina vuoteen 1955 syntyneisiin saakka, on Roosin mukaan Suuren murroksen sukupolvi.

Sittemmin asiantuntijat ovat alkaneet puhua myös x- (1961-1980), y- (1981-1997) ja z-(1998-2010) sukupolvista. Rinnakkaisia nimityksiä riittää: z-sukupolviset ovat myös milleniaaleja ja suuret ikäluokat,  eli laajemmin 1945-1960 syntyneet, ovat boomereita eli baby boomereita – runsaasti synnyttäneiden sukupolvi. Uusimman sukupolven, nykyisten kolmasluokkalaisten ja sitä nuorempien sukupolvi-nimi on vielä vaiheessa. Ilmastosukupolvi -nimi on vahvoilla, mutta tiktokiakin väläytellään.

Koko maailma sai koronasta yhteisen sukupolvikokemuksen. Ehkä ensimmäisen sellaisen, ainakin toistaiseksi. ”Korona on uusi jalkapallo”, toteaa toimittaja Saska Saarikoski ja sivuaa koronaan liittyvää tunnekokemusta. Taaperot eivät koronaa jatkossa muista, edellyttäen, että tauti jää nyt taakse. Maskista voi tulla hatara ja vähän outo varhaislapsuusmuisto, mutta ei ehkä sen enempää. Nuorten etäopiskeluahdistuksesta, yrittäjien ja taiteilijoiden talousahdingosta ja eroisovanhemmudesta on poikinut tunnekokemuksia, jonka laadun vain aika näyttää. Piiloutuuko suru, tallentuuko toivottomuus  tai kertyykö katkeruus? Vai oliko kummallinen aika jotain, mistä sittenkin päästiin yli ilman suurempia vaurioita.

Elämä kantaa, kyllä kyllä, mutta kyllä se myös yllättää.Toimettomat-dokumenttisarjan Benjamin toteaa, että ei ajatellut ikinä kokevansa mitään tällaista. Ei meistä kukaan.

Imurointi

Kuvan taaperopoika rakastaa pölyimureita, sekä tavallisia että robottiversioita. Pölyimureissa on jotain maagista: miehekäs ääni, pikku roinaa vetävä imu ja pyöreä, sopivasti taputeltava malli. 

Vähän niin kuin autossa. Puolitoistavuotiaan tarmolla poika siivoaisi koko ajan. Robotti-imurista on pojalle myös tullut elävä; välillä robotti menee nukkumaan ja välillä se ei vaan jaksa pörrätä. Joskus se jopa kiukuttelee.

Robotti-imuri
Imurit

Toinen nouseva kiinnostus pojalla on kaupan vaahtoa pursuava käsidesilaite.  Siitä voi hyvin tulla pikkuväelle sukupolvikokemus, merkkejä on ilmassa. Laitteet näyttävät tulleen jäädäkseen, sillä kuka enää osaisi kuvitella ruokakauppaa tai ravintolaa ilman käsien desinfiointimahdollisuutta.  

Käsidesistä voi hyvin tulla ylisukupolvinen sukupolvikokemus. Tai ei ehkä sittenkään. Sen sivuuttaa joku ilmavälitteinen mikrobientappajahienous, jota emme vielä osaa kuvitella.

Kenkakaappi

Hyvinvoinnin tukipilarit

TES-tarinasarja kertoo, miten asiantuntijajäsenet toimivat terveytensä hyväksi. Vuorossa on Katja Lilja, TtM, FM, tutkija, luennoitsija ja hyvinvointialan toimija.

Terveyden polku vie hyvää kohti

Lapsen suoja on vanhemman viisaus. Lapsen terveys edistyy vanhemman osaamisesta. Nykyisessä Suomessa nuoret aikuiset, tulevat vanhemmat…

Vihreä terveystieto puntarissa

Ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhdetta lukion terveystiedon oppikirjoissa selvittävä pro gradu paljastaa, että..

Sanan ja valon iloa

Hyvillä sanoilla vaikutetaan. Kun hyvät sanat tulevat lihaksi, alkaa tapahtua. Yle on kutsunut meitä kaikkia hyväntekeväisyyden Lahjoita puhetta -talkoisiin.