Facebooktwitterlinkedin
Hilla Ristimäki

Hilla Ristimäki TtM

Ihmisen terveyden ja luonnon
hyvinvoinnin suhdetta lukion
terveystiedon oppikirjoissa sel-
vittävä pro gradu paljastaa, että
ihminen on kaiken keskiössä,
luonto on sivuroolissa. Oppi-
kirjat heijastavat tämänhetkisiä
arvoja.

Ekosysteemien kriisin ja ilmastonmuutoksen on tutkittu aiheuttavan ahdistusta erityisesti nuorille. Uusi sukupolvi ei enää ajattele ihmistä ja luontoa toisistaan riippumattomiksi tekijöiksi, jossa ihminen on luonnon yläpuolella. He tunnistavat luonnon hyvinvoinnin tärkeyden myös ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Oppikirjojen sisältämät arvot maailman muutoksista ovat kiinnostavia. Tutkin pro gradu -tutkielmassani sisällönanalyysin ja kuva-analyysin keinoin millaisena ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhde näyttäytyi lukion terveystiedon oppikirjoissa. Aineistoni koostui nel­jän eri kustantajan oppikirjoista, jotka olivat käytössä lukuvuonna 2018–2019 lukion terveystiedon 2. kurssilla Ihmi­nen, ympäristö ja terveys.

Yksi tärkeimmistä toimista arvojen ja elintapojen muutoksen aikaansaami­seksi on kasvatus, joka heijastaa nuo­rille yhteiskuntamme tämänhetkisiä arvoja esimerkiksi oppikirjojen kaut­ta. Kasvatuksen tunnistaminen osaksi muutoksen voimaa on tärkeää, sillä il­mastonmuutos tulee koskemaan eniten juuri nuoria. He tulevat näkemään, mi­ten ilmaston ja ympäristön muutokset tulevat muokkaamaan ihmiselämää.

Ihmiskeskeinen
näkökulma vallitsee

Pro gradu ­­-tutkielmani Vihreä terveys­tieto lähtökohtana oli ihmisen tervey­den ja luonnon hyvinvoinnin suhde. Tutkielmani osoittaa, että terveystiedon oppikirjoissa hallitsee ihmiskeskeinen näkökulma ihmisen terveyden ja luon­non hyvinvoinnin suhteesta. Luon­nonympäristön ja ihmisen rakenta­man ympäristön vaikutukset ihmisen terveyteen esitettiin sekä sitä vahvis­tavana että vaarantavana. Esimerkiksi luonnossa liikkumisen kerrottiin vä­hentävän stressiä ja alentavan veren­painetta. Toisaalta esimerkiksi ilman­saasteiden pienhiukkasten kuvattiin vaarantavan ihmisen terveyttä monin tavoin. Ihmiskeskeinen ajattelu näkyi myös kestävän kehityksen käsitteessä, joka kuvattiin toimiksi, joilla pyritään säilyttämään maapallon elinolosuh­teet tuleville sukupolville. Käsitteessä ei kuitenkaan otettu huomioon muita maapallon lajeja tai eliöitä.

Tulevaisuutta ajatellen ihmiskeskei­nen näkökulma ei kuitenkaan yksin palvele terveyden edistämistä. Ilmas­tonmuutoksen hillitsemiseksi ja ih­misen terveyden edistämiseksi myös luonnon hyvinvointia käsittelevät nä­kökulmat ovat yhä tarpeellisempia. Op­pikirjojen sisällöissä oli jonkin verran esillä myös luontokeskeinen näkökulma, jossa luonnon hyvin­vointi nähtiin ensisijaisena tavoitteena. Luontokeskeistä näkö­kulmaa kirjoissa edustivat kohdat, joissa ihmisen toimilla, ku­ten kierrätyksellä tai ilmastoaktivismilla, pyrittiin suojelemaan luonnon hyvinvointia. Toisaalta ihmisten toimista aiheutuneet saasteet ja jätteet nähtiin myös luonnon terveyttä vaarantavi­na. Vastavuoroista ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoin­nin suhdetta kuvaavia kohtia sen sijaan oli oppikirjoissa hyvin vähän. Kaikissa kirjoissa oli vain muutamia mainintoja siitä, että omasta terveydestä huolehtiakseen ihmisen tulee huolehtia myös luonnon hyvinvoinnista. Yksi näistä harvoista esimerkeis­tä on kuitenkin eräässä kirjassa ollut tehtävä:

”Kun hoidat luontoa, luonto hoitaa sinua. Pohdi, miksi ny­kyihmisen luontoyhteys on heikentynyt ja miten sitä voisi pa­rantaa. Perustele myös, miksi luontoyhteyden säilyttäminen on terveyden kannalta tärkeää.”

Ihmisen ja luonnon
vastavuoroisuutta painotettava

Tulosten perusteella on nähtävissä tarve muuttaa oppikirjojen luontosuhde ihmiskeskeisestä luontokeskeisempään ja vasta­vuoroisempaan suuntaan. Kasvatuksen ja erityisesti terveystie­don oppiaineen merkitys on siinä suuri, sillä niiden avulla kas­vatamme tulevista sukupolvista ympäristötietoisia ja luontoa kunnioittavia kansalaisia. Enää ei riitä pelkkien terveyteen liit­tyvien taitojen opettaminen, vaan on keskityttävä yhä enemmän maailman muutosten tuomiin uusiin terveysriskeihin, kuten sään ääri-­ilmiöihin ja globaalien tartuntatautien leviämiseen. Terveystiedon oppiaineessa on mahdollisuus yhdistää niin ihmi­sen terveyden, ympäristön kuin yhteiskunnankin näkökulmat.

Kasvatukselle vihreämpi suunta

Oppikirjat perustuivat lukion opetussuunnitelmien perusteisiin (2015), jossa tunnustettiin kestävän kehityksen tärkeys kaikkia oppiaineita yhdistävänä aihekokonaisuutena. Se ei kuitenkaan ollut kovin näkyvä aihe yksittäisissä oppiaineissa. Uudessa luki­on opetussuunnitelmien perusteissa (2019) tämä on otettu huo­mioon ja jokaisen oppiaineen omaa ekologista näkökulmaa on tarkennettu. Tämän lisäksi myös oppiaineiden välisen yhteis­työn lisääminen olisi tärkeää, sillä ekosysteemien ja ihmiskun­nan hyvinvointi vaatii pitkän aikavälin panostusta kaikkien toi­mijoiden kesken.

Ihmisen hyvinvointi taataan niin, että luonnosta huolehdi­taan samalla ajatuksella kuin ihmisestäkin. Vastavuoroinen ih­misen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhde on perusteltua nostaa etusijalle kasvatuksen, yhteiskunnan ja poliittisten ar­vojen muutoksessa, ihmisen terveyden ja olemassaolon ollessa täysin riippuvainen hyvinvoivasta luonnosta. Kasvatuksen nä­kökulman muuttaminen vihreämmäksi hyödyttää tulevaisuu­dessa paitsi ihmisen, myös koko maapallon hyvinvointia.

Kirjoittaja

Hilla Ristimäki TtM

Pro gradu -­tutkielma: Vihreä terveystieto – Ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhde lukion terveystiedon oppikirjoissa. Tampereen yliopisto Kansanterveystieteen tutkinto­ohjelma

Kertomusten jumissa ja lumossa

Kertomusten jumissa ja lumossa

Seija SihvolaToukuun lopussa olin yhtäaikaa kolmen tarinan lumossa ja jumissa. Tarinat ympäröivät minut ja pitivät otteessaan, päivästä toiseen. Vain lyhyen aikaa kestänyt ote oli Nousiaisten lukion uuden ylioppilaan Matilda Kirvelän loistava essee. Luin, ihastuin ja...

lue lisää
Sisarussarjasta voimaa

Sisarussarjasta voimaa

Sisarusten suhtautuminen toisiinsa vaikuttaa myös käsitykseen, joka heille muodostuu itsestään ja muista, ja voi ohjata jopa myöhemmän perhe-elämän suuntaa. Seitsemäsluokkalainen Luukas sai pikkuveljen 13-vuotiaana. Perheen kolmas lapsi syntyi helmikuussa 2020 ja...

lue lisää
Ennakoi tuleva tilanne

Ennakoi tuleva tilanne

Seija SihvolaVastikään tapahtui kaksi uhkaavaa tilannetta, joista toisessa olin osallisena. Ensimmäisessä tuttu perheenäiti oli ajattelemattomuuttaan laittanut mökkireissulla myöhäisillan tuhkat aamulla muoviseen bioämpäriin jätteiden päälle ja laittanut sitten...

lue lisää
Pyöräily lisää terveyspääomaa

Pyöräily lisää terveyspääomaa

Pyöräilystä on viime vuosina tullut yhä näkyvämpi osa katukuvaa. Koko maan tasolla pyöräily painottuu väestöryhmittäin tarkasteltuna lapsiin, nuoriin ja aikuisiällä naisiin. Kaksi vuotta sitten Liikenne ja viestintäministeriö julkaisi Kävelyn ja pyöräilyn...

lue lisää
Työmatkapyöräily herättää mukavasti

Työmatkapyöräily herättää mukavasti

Lapsi 2000 ry:llä on kymmeniä terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajäseniä. He toimivat tärkeänä resurssina ja taustavoimana myös tämän lehden tekemisessä. Tässä TES tarinasarjassa kerromme, miten asiantuntijajäsenet itse yrittävät ehkäistä sairauksia ja toimia...

lue lisää
”Ambulo ergo sum” – kävelen siis olen

”Ambulo ergo sum” – kävelen siis olen

Lapsi 2000 ry:llä on kymmeniä terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajäseniä. He toimivat tärkeänä resurssina ja taustavoimana myös tämän lehden tekemisessä. Tässä TES tarinasarjassa kerromme, miten asiantuntijajäsenet itse yrittävät ehkäistä sairauksia ja toimia...

lue lisää
Halit takaisin!

Halit takaisin!

Seija SihvolaLuukas välipalalla Minulla on monta likisukulaista. He ovat kaikki niin kovin tärkeitä, että nyt, kun ei saa olla lähellä, koskemattomuus piinaa. Ei saa rutistaa, halata eikä suukottaa. Hyi miten tylsää. Pari esimerkkiä. Esikoislapsenlapseni Luukas, 13 v,...

lue lisää