Seija Sihvola
Kuva: Kotimaiset kasvikset ry
Professoriluento on aina kompakti ja kuulemisen arvoinen tietopakkaus. Verkko tarjoaa niitä videoituna ja podcastina. Elintarvikekehityksen professori Kati Hanhineva perusteli omassa professoriluennossaan, miksi kasvikset sisältävät niin monia tuhansia vaikuttavia aineita. ”Koko kasvin elinkierron kasvi joutuu pysymään samalla paikalla, mihin siemen, josta se on itänyt, kerran putosi.
Näin ollen, kaikki kommunikaatio mitä kasvit käyvät ympäristönsä kanssa – puolustautuminen ympäristöolosuhteita tai taudinaiheuttajia vastaan, tai pölyttäjien houkuttelu paikalle seuraavan sukupolven syntyä varten – kasvit joutuvat käymään kemiallisesti. Niillä on kyky syntetisoida satoja tuhansia erilaisia, kuhunkin tilanteeseen sopivia bioaktiivisia molekyylejä, joista käytetään yhteisnimitystä fytokemikaalit.” Ravintonsa kasvit tuottavat veden ja ilman hiilidioksidin avulla, muu tarvittava siis syntetisoidaan itse.
Hanhineva muistuttaa luennossaan, kuinka oleellisen arvokkaita kaikki kasvikunnan tuotteet meille ihmisille ovat. Ne siirtävät meihin itse tuottamiaan arvokkaita aineita – ja hyvin halvalla vielä.
Kuva: Kotimaiset kasvikset ry
Kasvisruoka koukuttaa monista eri syistä. Myös lapset ja nuoret syövät sitä enenevässä määrin.Tuore lasten kouluruokavertailu osoitti, että kasvispainotteisen ruuan syömisestä on monia terveyshyötyjä. Tyydyttyneen rasvan osuus ruokavaliossa automaattisesti alenee ja kuitujen saanti lisääntyy. Vaikka proteiinin saanti jäi kouluissa tarjottavan kasvisruuan myötä sekaruokaa alhaisemmaksi, kotiruoka todennäköisesti kompensoi tilanteen ja proteiinin saannista tulee riittävää, tutkijat toteavat.
Proteiinin määrän ohella sen laatua pitää tarkkailla. Tuoreessa suomalaistutkimuksessa on havaittu, että luuston muodostuminen ja hajoaminen lisääntyivät, kun osa eläinproteiinista korvattiin kasviproteiinilla. Siirryttäessä kasvispainotteisempaan ruokaan on syytä varmistaa riittävä D-vitamiinin ja kalsiumin saanti.
43 vuotta sitten tein graduni vegetaarien ravinnonkäytöstä ja ravitsemuksellisesta tilasta. Lakto-vegetaarista ruokaa syöviltä koehenkilöiltä, joita oli 40, mitattiin hemoglobiini, kolesteroli ja triglyseridit sekä pituus ja paino, ihopoimun paksuus ja käsivarren ympärys. Ravinnonkäyttöä selvitettiin viikon kestäneellä ruoan punnitusmenetelmällä. 1970-luvulla ei ollut tietoakaan kaura- tai hernevalmisteista. Tofua sentään oli, mutta ruokavalikoima oli siihen aikaan vegetaareille melko suppea. Graduni tulokset osoittivat, että sekä ravintoaineiden saanti että ravitsemuksellinen tila oli vegetaareilla kauttaaltaan parempi sekaruoansyöjiin verrattuna.
Olisi mielenkiintoista tavoittaa koehenkilöni ja selvittää missä kunnossa he nyt ovat ja erityisesti miten heidän luustonsa voi. Muutama heistä näkyy julkisuudessa, muut ovat missä lie. Tyypillisenä gradun tekijänä hävitin kaikki tutkimustiedot aika nopeasti työn jälkeen. Huominen ei huolettanut, eikä jatkotutkimusta ajatellut.
Lue myös aiemmin julkaistuja Seija Sihvolan blogitekstejä.
Saisinko – vai anna, tänne, heti, mulle?
Pöytätavat-sana ei oikein kuulu arkipuheessa, vaikka syytä olisi. Tärkeän asiakokonaisuuden voisi brändätä tuoreemmaksi jollain kätevällä uudissanalla. Shoppailun ja stailailun käsitteet on opittu nopeasti, miksei jonkun uuden, korvassa kivalta kuullostavan käyttäytymissanankin voisi luoda.
Menestystekijät perheen normaalipainoon
Sirpa Soinin väitöskirja antaa vastauksia tekijöistä, jotka auttavat ylläpitämään normaalipainoa ja pitämään sen vuosien ajan.
Sukupolvikokemuksia
Sukupolvet samaistuvat omiin ikätovereihin: on koettu samat kouluajat, leikit, ruuat, kulttuurikokemukset, poliittiset tapahtumat ynnä muut. Sukupolville annetut nimet jäsentävät kunkin aikakauden hahmottamista. Emeritusprofessori J.P. Roos on ollut edelläkävijä ja nimittänyt 1900-luvun alusta alkaneet sukupolvet ajan kuvaan sopivilla nimityksillä.
Miten voin?
Olemme itse minämme tärkein terapeutti ja tukija. Minä olen aina ja alati olemassa minua varten, jonotusvuoroja ei ole.
Ruusun ostamattomuus – mitä syvää se kertoo
Mikä käsittämätön ero ja voima: ruusun ostaminen – ruusun ostamattomuus. Ilo ja ilottomuus, parin euron päässä toisistaan!
Raskautta koronan aikaan
Jokainen meistä on kuullut koronatarinoita. Joku niistä pysäyttää kerta heitolla ja heti. Itselleni hätkähdyttävin uutinen oli kuulla kolmen raskaana olevan naisen joutuneen HUS:n alueella teho-osastolle koronatartunnan vuoksi. Heistä kahdelle jouduttiin tekemään sektio äidin ja lapsen pelastamiseksi. Mitään yksityiskohtia en näistä tapauksista tietenkään tiedä, mutta jo niiden ajatteleminen kauhistuttaa.
KYSELE, KUUNTELE ja PUHU vasta sitten
”Kuinka riippuvaisia olemmekaan toisistamme ja toistemme huomioimisesta. Tämä toivottavasti pysyy mielissämme pitkään.”
Terveyden polku vie hyvää kohti
Lapsen suoja on vanhemman viisaus. Lapsen terveys edistyy vanhemman osaamisesta. Nykyisessä Suomessa nuoret aikuiset, tulevat vanhemmat…
Sanan ja valon iloa
Hyvillä sanoilla vaikutetaan. Kun hyvät sanat tulevat lihaksi, alkaa tapahtua. Yle on kutsunut meitä kaikkia hyväntekeväisyyden Lahjoita puhetta -talkoisiin.
Lapsen terveysrutiineista voimaa
Pieni kuusivuotias jalkapalloilija kiitti uunituoreesta, itse leipomastaan pullasta ja ilmoitti samalla, ettei halua syödä niitä enempää.
Seura, peli, nuoruus ja tango
Katsoin kahden päivän välein kaksi elokuvaa, joiden raamit olivat samanlaiset. Molemmissa elokuvissa käsikirjoittajana ja ohjaajana oli sama henkilö.
Me ollaan samanlaisia isoäitejä – kaikki
Vuonna 1890 syntynyt isoäitini Katariina, isäni äiti, oli huutolaislapsi. Hänet myytiin huutokaupalla alimman hoitotarjouksen tehneelle.
Yhdessäolon taikaa
Kun toisilleen tuntematon porukka elää yhdessä ahtaassa tilassa, kuten vaikka teltassa, pikku mökissä tai veneessä, paljastuu mielenkiintoisia yksityiskohtia.
Kertomusten jumissa ja lumossa
Toukuun lopussa olin yhtäaikaa kolmen tarinan lumossa ja jumissa. Tarinat ympäröivät minut ja pitivät otteessaan, päivästä toiseen.
Ennakoi tuleva tilanne
Vastikään tapahtui kaksi uhkaavaa tilannetta, joista toisessa olin osallisena. Molemmat uhkatilanteet olisi voitu välttää ennakoinnilla.
Halit takaisin!
Minulla on monta likisukulaista. He ovat kaikki niin kovin tärkeitä, että nyt, kun ei saa olla lähellä, koskemattomuus piinaa.
Suojelevat kädet
Käsillä on valtaa ja käsissä piilee vaara. Koronakriisi on kääntänyt katseet maailman ihmisten käsiin. Meidän ja heidän. Olemme jo tottuneet siihen, että uuden viruksen väijyessä käsien pesemisen tärkeys nostetaan ykköskeinoksi viruksen nujertamiseksi.
Naapuruuden herkkupalat
Jokaisella meistä on naapureita: seinän takana, pihapiirissä tai kilometrien päässä. Neljä viidestä meistä tervehtii naapureitaan ja liki kaksi kolmannesta vaihtaa kunnon kuulumiset. Kuusi prosenttia kuulemma googlettaa naapureitaan – kenties uteliaisuuttaan.
Kulttuurielämyskisan voittajat
Lehdessä ollut kokoomajuttu kulttuurielämysten yhteenvedosta innosti väkisinkin katsomaan asiaa myös omasta vinkkelistä. Minkä 2010-luvun kulttuurielämyksen nostaisin itse ylitse muiden? Mikä jätti minuun niin lähtemättömän vaikutuksen, että se peittoaisi muut kokemukset mennen tullen?
Aika juttu
Aikaa on Suomessa yli vuosisata vilkaistu ranteesta. Nyt ranteeseeni on ilmestynyt muhkea kello, joka on samalla terveysmittarini. Hienolta nimeltään se on GPS-multisporttiurheilukello.
Pu..pu niinkuin punnitus
Perjantaipunnitus on asia, josta olen vuosien varrella puhunut siellä sun täällä. Se ei tietenkään tarkoita, että juuri perjantaissa olisi jotain erikoista olemaan punnituspäivä.
Lisää meitä
Positiivisia suurperheitä olisi hyvä näkyä mediassa enemmän ja ammentaa heiltä käytännön vinkkejä arjesta selviytymiseen.
Aitoa luontoa vaikka boksissa
Luin partiolaisten Suomen luonnon päivänä järjestämästä Johtajatulet metsäseminaarista. Metsäeksotiikka näytti kirvoittavan sekä huippujohtajia että tuhansia kuuntelevia partiolaisia. Sitten siirryin Suomen luonnon päivän sivustolle.
Huolensa kullakin, mutta yhteishuoli on suurin
On pikku huolia ja on suuria huolia. Ja kaikenkokoisia huolimurheita siltä väliltä. Minä mietin juuri nyt, että kuihtuvatko tomaattini mökillä pitkän hellejakson seurauksena. Yksi lapsenlapsistani on huolissaan kanistaan, joka söi eilen pussilisen irtokarkkeja.
Värirakkautta
Värirakkaus jakaa meitä ihmisiä. Osa ei voi elää ilman voimakkaita värejä ympärillään, osa haluaa oleskella vain valkoisessa maisemassa.
Menestyksen mallinnusta
Lähes jokaiselle meistä tietty toukokuun viimeinen on ikimuistoinen päivä. Joku uurastus päättyi ja sitä juhlittiin.
Kasvun lumo
Kun 1960-luvulla olin juuri aloittanut oppikoulun, opin jotain, mistä en ollut ikinä kuullut mitään. Biologian opettajamme, vastavalmistunut nuorimies, kirjoitti liitutaululle suurikokoisin kaunokirjaimin salaperäisen yhtälön: vesi+hiilidioksidi=tärkkelys+happi.
Salattu sinuus
Uskon ja väitän, että jokaisella meistä on lähipiirissään henkilö tai henkilöitä, joilla on suuri ja mystinen salattu sisin. Ääripäissään salattu sisin voi kohdistua suunnattomaan hyvän- tai karmeaan pahantekemiseen.
Opettavainen tarina
Ystäväni kertoi minulle tarinan ystävästään. Tarina on tosi, mutta sellaisia sattuu tosi harvoin. Ystäväni ystävä, keski-ikäinen nainen, oli energinen ja aikaansaapa.
Elinikäinen ystävyys – mikä voimavara!
Kun kaksivuotiaana kohtaa kaverin lastentarhassa – siis nykyisessä päiväkodissa, jatkaa tapaamista kansakouluiässä, tekee kepposia oppikoulussa, jakaa aikuisvuosien ilot, surut, onnet ja huolet, voi varmuudella puhua kestoystävyydestä.