Facebooktwitterlinkedin

Seija Sihvola

Neljännesvuosisata sitten, vuonna 1992 annoin tämän haastattelun Säkylän sanomiin. Iloisena voin todeta, kuinka tuore sen sanoma on edelleen.

 -Miten perheissä voidaan elää ympäristöä säästävästi ja tehdä ympäristöystävällisiä päätöksiä? Entä onko sillä merkitystä maailmanlaajuisesti ja missä määrin?

 

-On pakko uskoa tippa meressä periaatteeseen ja luottaa siihen, että jokaisen ihmisen ympäristöteko vaikuttaa kokonaisuuteen. Jos usko loppuu ja kyynisyys astuu sijaan, ei ihmisen tekemisillä ole merkitystä, sanoi maa- ja metsätaloustieteiden kandidaatti Seija Sihvola torstaina Säkylässä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Säkylän osaston järjestämässä Ekologisen elämäntavan toteuttaminen perheissä -illassa puhunut Sihvola kertoi, että ne ihmisen ekologiset käyttäytymismuodot, jotka tällä hetkellä eniten kuormittavat ympäristöä, liittyvät liikkumiseen, ravitsemukseen ja kertakäyttöisyyteen. Ekologia on tiede, joka tutkii ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta.

-Suomalainen kuluttaja syö yli tarpeensa. Ahdamme sisäämme liikaa energiaa ja olemme huomaamattamme siirtyneet eliittiruokaan. Ekologisesti mielekästä on syödä kohtuullisesti ja samalla myös vaatimattomasti. Parasta on kotimainen perusruoka, joka on mahdollisimman vähän käsiteltyä, kertoi Sihvola.

Hän neuvoi noudattamaan ruoka-asioissa kohtuutta ja kultaista keskitietä. Normaalia ruokavaliota on joskus mukavaa piristää herkuilla ja erikoisemmilla jutuilla.

-Mitä enemmän ihminen itse kerää, kokoaa tai pyydystää ruokaansa, sitä vähemmän tarvitaan raskasta elintarviketeollisuuskoneistoa sen siirtämiseksi ruokapöytään. Tällaisen elämäntapamallin noudattaminen on tietenkin vaivannäkö-, arvostus- ja asennekysymys, sillä se vaatii enemmän vaivaa kuin marketissa käyminen, hän jatkoi.

-Suuri lihan kulutus on mielestäni selvä ravitsemusvinoutuma maailmanlaajuisesti ajateltuna. Elintasomaiden ihmiset syövät määrättömästi lihaa, jonka tuottamiseen tarvitaan noin 40 prosenttia koko maapallon viljasadosta, sanaili Sihvola.

– Mitä puhtaampia ruoka-aineita kuluttajat vaativat, sitä suuremmaksi kasvaa varmasti luonnonmukaisesti viljelevien maanviljelijöiden määrä. Hintapolitiikassa tulee jatkossa suosia yhä enemmän tuotteita, joiden maaperän kuormittamisaste on vähäinen, pohti Sihvola.

-Kun perheessä siirrytään elämäntapaan, jossa tavaroille annetaan niille kuuluva arvo, niin silloin periaate ostaminen-kuluttaminen-poisheittäminen menettää merkityksensä. Kertakäyttöisyyden vähentäminen edellyttää tuotteiden pitkäaikaista käyttöä, koskee se sitten vaatteita, leluja, kodinkoneita, astioita tai huonekaluja, hän jatkoi.

Sihvola totesi, että kun hankkii tavaraa harvoin, mutta hyvää ja valmistaa vielä osan tavaroista itse, niin silloin ne saavat niille kuuluvan paikan.

-Köyhä ei ole välttämättä se, jolla on vähän, vaan se, jolta puuttuu koko ajan. Tämä ajatus sopii ohjenuoraksi meille, tämän päivän kuluttajille.

-Koko elintasommehan on rakennettu kuluttamisen varaan. Kuluttaja kalskahtaa jo sanana tietynlaiselta. Kuluttaja kuluttaa aina jotain joltain muulta, napautti Sihvola.

Autoistuminen ja erikoisesti henkilöautojen määrän nopea kasvu on hänen mielestään sitkeä este perheiden ympäristävällisyydelle. Erityisesti miehet ovat äärimmäisen huonoja luopumaan autoistumisen suomista eduista. Ympäristömyönteisyydessä on Sihvolan mukaan muutenkin selvä sukupuolinen ero. Miehet asennoituvat naisia myönteisemmin tieteen ja tekniikan mahdollsiuuksiin ratkaista ympäristöongelmat. Naiset hvyäksyvät elämäntapamuutoksen miehiä huomattavasti herkemmin.

Sihvola on sitä mieltä, että oman terveytensä kanssa kukin saa tehdä mitä hyvänsä, mutta ympäristöteoista tulee jokaisen olla vastuussa. Hän suosittelee autoilun sijaan kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennevälineiden käyttämistä sekä yhteisiä kimppakyytejä työmatkaongelmien ratkaisijana.

– Vanhemmat voivat opettaa lapsilleen terveellisen liikkumisen mallin. Pyöräillä voi esimerkiksi ympäri vuoden, jos varusteet ovat kunnossa. On sääli, jos lapset esimerkiksi suostuvat harrastamaan liikuntaan vain, jos heidät viedään harrastuspaikakan autolla, sanoi Sihvola.

Ruoka talteen

Ruokahävikki on poisheitettyä ruokaa, jota oikein käsiteltynä olisi voitu hyödyntää ihmisravinnoksi. Se on valitettava osa tapakulttuuriamme, emmekä edes huomaa sitä. Globaalit ruoantuotannon uhkat saattavat hiipiä ajatuksiimme, mutta uhka ei kuitenkaan ole lähellä, vielä. ”Elää nälässä” -tuntemusta ei monikaan suurten ikäluokkien ajoista lähtien ole kokenut.

Resilienssi on nyt voimasana

Pienet lapset saattavat olla nyt ymmällään maailman menosta. Yhtäkkiä puhutaan jostain uudesta ja oudosta. Aikuisten puheessa vilisevät sanat eivät välttämättä aukene lapselle. Pitääkö sanoja selkosuomentaa, riippuu aikuisen valinnoista. Ymmärrystä voi ammentaa omasta...

Peukutus muistitreeneille

Kuva: Noel 7v piirros.Jossain kohtaa kasvuvaihetta lapsi menee muistipeleissä heittämällä aikuisen ohi. Nurinpäin käännettyjen korttien parivaljakot löytyvät lapselta ketterästi, kun aikuinen puolestaan empii, rämpii ja osuu korttivalinnassaan todennäköisesti väärin!...

Uudet tuulet puhaltavat

Neuvola ja kouluterveyslehden toimintaympäristö laajenee   Lasten hyvä kasvuympäristö on aikuisten vastuulla. Vanhemmat tarvitsevat tuekseen kasvun ja hyvinvoinnin ammattilaisia jälkeläisten hyvän tulevaisuuden rakentamisessa. Neuvola ja kouluterveyslehti on...

Uudet tuulet puhaltavat

Neuvola ja kouluterveyslehden toimintaympäristö laajenee Lasten hyvä kasvuympäristö on aikuisten vastuulla. Vanhemmat tarvitsevat tuekseen kasvun ja hyvinvoinnin ammattilaisia jälkeläisten hyvän tulevaisuuden rakentamisessa. Neuvola ja kouluterveyslehti on...

Pienten ja suurten yskä

Yskä on hengitysteiden suojareaktio tulehdukselle ja ärsytykselle. Yskän laukaisevat hengitysteiden hermopäätteet, ja sen tehtävänä on poistaa limaa.Yskä on yleinen terveysongelma koko maailmassa.