Halit takaisin! - Neuvola ja kouluterveys

Seija Sihvola

Luukas välipalalla

Minulla on monta likisukulaista. He ovat kaikki niin kovin tärkeitä, että nyt, kun ei saa olla lähellä, koskemattomuus piinaa. Ei saa rutistaa, halata eikä suukottaa. Hyi miten tylsää.

Pari esimerkkiä. Esikoislapsenlapseni Luukas, 13 v, piipahtaa honksuen luokseni ja kysyy:
”Onks jotain syötävää?” No tietenkin on. Siinä sitten nökötämme ison pöydän molemmin puolin, emmekä kosketa toisiamme missään vaiheessa. ”Moikka” ja poika lähtee parin metrin päässä minusta rullaluistimet kolisten kaverinsa luokse.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen

Entä vauvat? Se vasta piinaa onkin, kun vauvalapsenlapset kasvavat ja muuttuvat kovaa kyytiä, eikä voi olla liki muutoksia seuraamassa. Eräänä päivänä yritin vilkuttaa puolivuotiaalle puhelimessa ja huutelin pojan nimeä pitkän tovin. Pikkaraisen katse harhaili edes takaisin ja sinne tänne, kunnes vihdoin ja lopulta tajusi, että joku huitoo puhelimessa.

Etäilyssä on harmittavia ongelmia. Kotona etätyössä puurtavat lasten vanhemmat eivät yksinkertaisesti jaksa liikuttaa laumaansa kovinkaan usein puistoihin, jossa voisi etäältä lähettää lentosuukkoja.Ymmärrän hyvin.

Entä ulkomailla jumissa olevat lähimmäiset? Niitä on hyvin monella: lapsia, lastenlapsia, miniöitä, vävyjä, vanhempia. Huoli kaukana olevista on yhteinen. Yksi lapsenlapsistani elää Moskovassa, ulkonaliikkumiskiellon keskellä. Whats app suukot ovat ainoa mahdollisuus hellitellä. Kannan huolta myös heidän fyysisestä voinnistaan. Koska äidin ja lapsen pitää pysytellä vain kotioloissa, olen rohkaissut heitä kiipeämään 17 kerroksisen talonsa portaat vaikka kahdesti päivässä ylös ja alas, jotta kunto säilyy.

Vakavassa tilanteessa toimitaan vakavasti. Käskyjä totellaan ja niihin totutaan. Niillä mennään. On mielenkiintoista joskus tietää, minkälaisia muistijälkiä korona jättää jälkeläisiimme. Tai ehkä ei jätä mitään sen kummempaa. Olipahan yksi vähän erikoisempi jakso heidän elämässään.

Moskovassa ennen koronaa

1950-luvun lopun aasialaisen influenssan aikaan kolmasosa suomalaisista sairastui ja toistatuhatta kuoli. Myös kouluja suljettiin. Isosiskoni poti taudin, minä en, enkä muista jaksosta yhtikäs mitään. Paitsi sen, että vanhempamme siitä keskustelivat ja olivat huolissaan. Ihan niin kuin me aikuiset olemme nyt.

Halit <3

Seija Sihvola

Lue myös aiemmin julkaistuja Seija Sihvolan blogitekstejä.

Ruoka talteen

Ruokahävikki on poisheitettyä ruokaa, jota oikein käsiteltynä olisi voitu hyödyntää ihmisravinnoksi. Se on valitettava osa tapakulttuuriamme, emmekä edes huomaa sitä. Globaalit ruoantuotannon uhkat saattavat hiipiä ajatuksiimme, mutta uhka ei kuitenkaan ole lähellä, vielä. ”Elää nälässä” -tuntemusta ei monikaan suurten ikäluokkien ajoista lähtien ole kokenut.

Resilienssi on nyt voimasana

Pienet lapset saattavat olla nyt ymmällään maailman menosta. Yhtäkkiä puhutaan jostain uudesta ja oudosta. Aikuisten puheessa vilisevät sanat eivät välttämättä aukene lapselle. Pitääkö sanoja selkosuomentaa, riippuu aikuisen valinnoista. Ymmärrystä voi ammentaa omasta...

Peukutus muistitreeneille

Kuva: Noel 7v piirros.Jossain kohtaa kasvuvaihetta lapsi menee muistipeleissä heittämällä aikuisen ohi. Nurinpäin käännettyjen korttien parivaljakot löytyvät lapselta ketterästi, kun aikuinen puolestaan empii, rämpii ja osuu korttivalinnassaan todennäköisesti väärin!...

Uudet tuulet puhaltavat

Neuvola ja kouluterveyslehden toimintaympäristö laajenee Lasten hyvä kasvuympäristö on aikuisten vastuulla. Vanhemmat tarvitsevat tuekseen kasvun ja hyvinvoinnin ammattilaisia jälkeläisten hyvän tulevaisuuden rakentamisessa. Neuvola ja kouluterveyslehti on...

Vastustuskykyä ja sienisatoa

Vastustuskyvyn lisääminen on ikuisesti kiehtova aihe. Miten voisi estää nuhanenät, köhät ja kivut – koronasta puhumattakaan? Vanhemmat pähkäilevät teeman kanssa viimeistään silloin, kun on jäätävä kotiin tai on kutsuttava joku lapsia hoitamaan.

Saisinko – vai anna, tänne, heti, mulle?

Pöytätavat-sana ei oikein kuulu arkipuheessa, vaikka syytä olisi. Tärkeän asiakokonaisuuden voisi brändätä tuoreemmaksi jollain kätevällä uudissanalla. Shoppailun ja stailailun käsitteet on opittu nopeasti, miksei jonkun uuden, korvassa kivalta kuullostavan käyttäytymissanankin voisi luoda.

Menestystekijät perheen normaalipainoon

Sirpa Soinin väitöskirja antaa vastauksia tekijöistä, jotka auttavat ylläpitämään normaalipainoa ja pitämään sen vuosien ajan.

Sukupolvikokemuksia

Sukupolvet samaistuvat omiin ikätovereihin: on koettu samat kouluajat, leikit, ruuat, kulttuurikokemukset, poliittiset tapahtumat ynnä muut. Sukupolville annetut nimet jäsentävät kunkin aikakauden hahmottamista. Emeritusprofessori J.P. Roos on ollut edelläkävijä ja nimittänyt 1900-luvun alusta alkaneet sukupolvet ajan kuvaan sopivilla nimityksillä.

Miten voin?

Olemme itse minämme tärkein terapeutti ja tukija. Minä olen aina ja alati olemassa minua varten, jonotusvuoroja ei ole.

Ruusun ostamattomuus – mitä syvää se kertoo

Mikä käsittämätön ero ja voima: ruusun ostaminen – ruusun ostamattomuus. Ilo ja ilottomuus, parin euron päässä toisistaan!

Raskautta koronan aikaan

Jokainen meistä on kuullut koronatarinoita. Joku niistä pysäyttää kerta heitolla ja heti. Itselleni hätkähdyttävin uutinen oli kuulla kolmen raskaana olevan naisen joutuneen HUS:n alueella teho-osastolle koronatartunnan vuoksi. Heistä kahdelle jouduttiin tekemään sektio äidin ja lapsen pelastamiseksi. Mitään yksityiskohtia en näistä tapauksista tietenkään tiedä, mutta jo niiden ajatteleminen kauhistuttaa.

Eilisen ja tämänpäivän vegetaaritutkimusta

Kasvisruoka koukuttaa monista eri syistä. Myös lapset ja nuoret syövät sitä enenevässä määrin.Tuore lasten kouluruokavertailu osoitti, että kasvispainotteisen ruuan syömisestä on monia terveyshyötyjä. Tyydyttyneen rasvan osuus ruokavaliossa automaattisesti alenee ja kuitujen saanti lisääntyy.

KYSELE, KUUNTELE ja PUHU vasta sitten

”Kuinka riippuvaisia olemmekaan toisistamme ja toistemme huomioimisesta. Tämä toivottavasti pysyy mielissämme pitkään.”

Terveyden polku vie hyvää kohti

Lapsen suoja on vanhemman viisaus. Lapsen terveys edistyy vanhemman osaamisesta. Nykyisessä Suomessa nuoret aikuiset, tulevat vanhemmat…

Sanan ja valon iloa

Hyvillä sanoilla vaikutetaan. Kun hyvät sanat tulevat lihaksi, alkaa tapahtua. Yle on kutsunut meitä kaikkia hyväntekeväisyyden Lahjoita puhetta -talkoisiin.

Lapsen terveysrutiineista voimaa

Pieni kuusivuotias jalkapalloilija kiitti uunituoreesta, itse leipomastaan pullasta ja ilmoitti samalla, ettei halua syödä niitä enempää.

Seura, peli, nuoruus ja tango

Katsoin kahden päivän välein kaksi elokuvaa, joiden raamit olivat samanlaiset. Molemmissa elokuvissa käsikirjoittajana ja ohjaajana oli sama henkilö.

Me ollaan samanlaisia isoäitejä – kaikki

Vuonna 1890 syntynyt isoäitini Katariina, isäni äiti, oli huutolaislapsi. Hänet myytiin huutokaupalla alimman hoitotarjouksen tehneelle.

Yhdessäolon taikaa

Kun toisilleen tuntematon porukka elää yhdessä ahtaassa tilassa, kuten vaikka teltassa, pikku mökissä tai veneessä, paljastuu mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Kertomusten jumissa ja lumossa

Toukuun lopussa olin yhtäaikaa kolmen tarinan lumossa ja jumissa. Tarinat ympäröivät minut ja pitivät otteessaan, päivästä toiseen.

Ennakoi tuleva tilanne

Vastikään tapahtui kaksi uhkaavaa tilannetta, joista toisessa olin osallisena. Molemmat uhkatilanteet olisi voitu välttää ennakoinnilla.

Suojelevat kädet

Käsillä on valtaa ja käsissä piilee vaara. Koronakriisi on kääntänyt katseet maailman ihmisten käsiin. Meidän ja heidän. Olemme jo tottuneet siihen, että uuden viruksen väijyessä käsien pesemisen tärkeys nostetaan ykköskeinoksi viruksen nujertamiseksi.

Naapuruuden herkkupalat

Jokaisella meistä on naapureita: seinän takana, pihapiirissä tai kilometrien päässä. Neljä viidestä meistä tervehtii naapureitaan ja liki kaksi kolmannesta vaihtaa kunnon kuulumiset. Kuusi prosenttia kuulemma googlettaa naapureitaan – kenties uteliaisuuttaan.

Kulttuurielämyskisan voittajat

Lehdessä ollut kokoomajuttu kulttuurielämysten yhteenvedosta innosti väkisinkin katsomaan asiaa myös omasta vinkkelistä. Minkä 2010-luvun kulttuurielämyksen nostaisin itse ylitse muiden? Mikä jätti minuun niin lähtemättömän vaikutuksen, että se peittoaisi muut kokemukset mennen tullen?

Aika juttu

Aikaa on Suomessa yli vuosisata vilkaistu ranteesta. Nyt ranteeseeni on ilmestynyt muhkea kello, joka on samalla terveysmittarini. Hienolta nimeltään se on GPS-multisporttiurheilukello.

Pu..pu niinkuin punnitus

Perjantaipunnitus on asia, josta olen vuosien varrella puhunut siellä sun täällä. Se ei tietenkään tarkoita, että juuri perjantaissa olisi jotain erikoista olemaan punnituspäivä.

Lisää meitä

Positiivisia suurperheitä olisi hyvä näkyä mediassa enemmän ja ammentaa heiltä käytännön vinkkejä arjesta selviytymiseen.

Aitoa luontoa vaikka boksissa

Luin partiolaisten Suomen luonnon päivänä järjestämästä Johtajatulet metsäseminaarista. Metsäeksotiikka näytti kirvoittavan sekä huippujohtajia että tuhansia kuuntelevia partiolaisia. Sitten siirryin Suomen luonnon päivän sivustolle.

Huolensa kullakin, mutta yhteishuoli on suurin

On pikku huolia ja on suuria huolia. Ja kaikenkokoisia huolimurheita siltä väliltä. Minä mietin juuri nyt, että kuihtuvatko tomaattini mökillä pitkän hellejakson seurauksena. Yksi lapsenlapsistani on huolissaan kanistaan, joka söi eilen pussilisen irtokarkkeja.

Värirakkautta

Värirakkaus jakaa meitä ihmisiä. Osa ei voi elää ilman voimakkaita värejä ympärillään, osa haluaa oleskella vain valkoisessa maisemassa.

Menestyksen mallinnusta

Lähes jokaiselle meistä tietty toukokuun viimeinen on ikimuistoinen päivä. Joku uurastus päättyi ja sitä juhlittiin.

Kasvun lumo

Kun 1960-luvulla olin juuri aloittanut oppikoulun, opin jotain, mistä en ollut ikinä kuullut mitään. Biologian opettajamme, vastavalmistunut nuorimies, kirjoitti liitutaululle suurikokoisin kaunokirjaimin salaperäisen yhtälön: vesi+hiilidioksidi=tärkkelys+happi.

Salattu sinuus

Uskon ja väitän, että jokaisella meistä on lähipiirissään henkilö tai henkilöitä, joilla on suuri ja mystinen salattu sisin. Ääripäissään salattu sisin voi kohdistua suunnattomaan hyvän- tai karmeaan pahantekemiseen.

Opettavainen tarina

Ystäväni kertoi minulle tarinan ystävästään. Tarina on tosi, mutta sellaisia sattuu tosi harvoin. Ystäväni ystävä, keski-ikäinen nainen, oli energinen ja aikaansaapa.

Elinikäinen ystävyys – mikä voimavara!

Kun kaksivuotiaana kohtaa kaverin lastentarhassa – siis nykyisessä päiväkodissa, jatkaa tapaamista kansakouluiässä, tekee kepposia oppikoulussa, jakaa aikuisvuosien ilot, surut, onnet ja huolet, voi varmuudella puhua kestoystävyydestä.

Ikääntymisen suojaa

Ilmiöoppiminen on opetussuunnitelman käsite ja nykypedagogiikan työväline. Ilmiövoima voisi puolestaan olla yhden ainoan yksittäisen ilmiön mediassa aikaansaama jättireaktio

Tahdon aika

On vuoden viimeinen päivä. Se on kiehtova hiljentymispäivä inventoida mennyttä ja visioida tulevaa. Rajapinta-hetkien pohdinnassa on jotain lumoavaa: mitä tuli tehtyä, koettua, aikaansaatua, mokattua, tunnettua. Kuinka paljon kaikkea mahtuu yhteen vuoteen…