Facebooktwitterlinkedin

Seija Sihvola

Aikuinen sisarentyttäreni kaatui jäiselle pihatielle koiranulkoilutusreissulla. Hyväkuntoiselle nuorelle naiselle salamana tapahtunut horjahdus poiki hankalia juttuja.

Aivotärähdyksen seurauksena tuli kaksi kolme viikkoa kestänyt voimakas päänsärky, jatkuva pahoinvointi ja huimaus. Juuri uuteen työpaikkaan menneenä hän harmitteli tilapäistä työkyvyttömyyttään, mutta asialle ei voinut mitään. Lepo oli ainoa hoito.

Nyt kaatuillaan vähän siellä ja täällä. Suomen Osteoporoosiliitto muistuttaa, että kun kelit muuttuvat, liukkaus vaanii ulkona liikkujaa missä tahansa. Suomessa rekisteröidään liiton mukaan vuosittain lähes 1,1 miljoonaa kaatumistapausta. Varmaan puolet tulee kuitenkin lisää kaikista rekisteröimättömistä kaatumistapauksista! Kaatumisen ehkäisyn opit ovat menneet aika hyvin perille ja jalkineisiin, liukuesteisiin, kävelytekniikkaan ynnä muuhun osataan nykyään jo kiinnittää huomiota. Ikääntyvät ovat oppineet lisäämään tukipisteitä esimerkiksi kävelysauvojen avulla.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt lihaskunnon merkitys ja kaatumistaitojen tekniikka.

Kaatumisen ehkäisyssä hyvä lihaskunto on aina suojaava tekijä. Lihaskunto lisää muun muassa keskivartalon hallintaa ja tasapainoa.

Tasapainon treenaaminen ei onneksi suuria vaadi ja yhdellä jalalla seisomista voi tehdä missä vaan, kukaan ei sitä huomaa. Tasapainoharjoitukseen liittyy kuitenkin pieni mysteeri: miksi se sujuu toisella jalalla paremmin kuin toisella? Minulla vasen jalka voittaa aina oikean, monilla on päinvastoin. Todennäköisesti istun jatkuvasti jotenkin kiertyneenä niin, että oikealla puolella lihakset eivät ole niin vahvat kuin vasemmalla.

Sisareni, ikänsä työfysioterapiaa tehnyt, muistutti minua kaatumistaitojen tekniikasta jälkipuidessamme tyttärensä kaatumista. Kaatuessa pitää muistaa vetää leuka rintaan kiinni, hän korosti. Siis sama asento, mitä lentokoneissa neuvotaan hätälaskuasentona.

Mietin asiaa ja päätin muistaa neuvon. Mutta mitä vielä. Kun itseltäni menivät jonkin ajan kuluttua jäätiellä jalat alta, muistin kyllä leuka rintaan -neuvon, mutta koordinaatio toimi kovin viiveellä. Kaatumisharjoitukset voisivat olla ihan fiksu juttu – mukavasti vaikka ihanaan lumihankeen.

Halit takaisin!

Minulla on monta likisukulaista. He ovat kaikki niin kovin tärkeitä, että nyt, kun ei saa olla lähellä, koskemattomuus piinaa.

Suojelevat kädet

Käsillä on valtaa ja käsissä piilee vaara. Koronakriisi on kääntänyt katseet maailman ihmisten käsiin. Meidän ja heidän. Olemme jo tottuneet siihen, että uuden viruksen väijyessä käsien pesemisen tärkeys nostetaan ykköskeinoksi viruksen nujertamiseksi.

Naapuruuden herkkupalat

Jokaisella meistä on naapureita: seinän takana, pihapiirissä tai kilometrien päässä. Neljä viidestä meistä tervehtii naapureitaan ja liki kaksi kolmannesta vaihtaa kunnon kuulumiset. Kuusi prosenttia kuulemma googlettaa naapureitaan – kenties uteliaisuuttaan.