Facebooktwitterlinkedin

Seija Sihvola

Poliittisissa pamfleteissa, kolumneissa ja kannanotoissa on yleensä – aiheesta riippumatta – samankaltainen rakenne: kaksi ensimmäistä kolmannesta on ongelmakeskeistä jyrinää ja vasta viimeinen kolmannes ratkaisukeskeistä asiaa.

 

Syntyvyyden lasku – jutuissakin malli toistuu kovin selkeästi. Kun eri puolelta Suomea kotoisin olevilta poliitikoilta kysyttiin lehtiartikkelissa mielipiteitä syntyvyyden laskusta, vastaukset olivat keskenään samankaltaisia. Alentuneen syntyvyyden syy- ja seurausongelmina esitettiin lapsivastaista ilmapiiriä, hyvinvointijärjestelmän romahtamista, tulevien veronmaksajien puuttumista, palveluiden heikkenemistä ynnä muuta. Haastattelujen loppukolmanneksessa jokainen korosti lapsiperheiden taloudellisia kannustimia,  työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja alueellisten palvelujen takaamista.

On ymmärrettävää, että nopeasti alentuneesta syntyvyydestä kannetaan suurta huolta ja medianäkyvyys on siksi suurta. Suomen tulevaisuus näyttäytyy demograafisena uhkana ja siksi myönteisiä ratkaisuja ja malliesimerkkejä tarvitaan kipeästi.

Pori on esimerkki kurjistuvasta kunnasta.  Väkiluku romahtaa vuoten 2040 mennessä ja huoltosuhde eli työikäisten määrä suhteessa lasten ja ikäihmisten määrään, tulee olemaan yli 70. Pori kuitenkin yrittää pyristellä asukaskatoa vastaan. Vastikään Porin päivänä teema oli ”Lisää meitä”. Hauskaa teemaa lukiessani en voinut olla ajattelematta tuttua porilaista pariskuntaa.

Heillä on kaksi tyttöä ja seitsemän poikaa. He ovat hieno esimerkki runsaslapsisesta perheestä, jossa lapset ovat aina elämän keskiössä, vaikka vanhemmat tekevät samalla myös omaa uraansa, virkamiehenä ja kotiyrittäjänä. Kroonista sairauttakin perheessä on, mutta siitäkin perhe selviää. Positiivisia suurperheitä olisi hyvä näkyä mediassa enemmän ja ammentaa heiltä käytännön vinkkejä arjesta selviytymiseen. Todennäköisesti arkea sujuvoittavat ratkaisut ovat näissä perheissä perin yksinkertaisia ja jokaisen muunkin saavutettavissa.

Kun ikäkavereitteni kanssa puhumme nykylapsiperheiden pulmista, päädymme aina samaan lopputulemaan. Meistä lasten saanti oli aikoinaan, siis 1970- ja 1980-luvulla, itsestään selvää, mukavaa ja suht koht vaivatonta. Useimmilla meistä on kolme lasta. Ei lapsilukua silloin päivitelty eikä ihasteltu, se vaan oli niin kuin oli. Vaikka valtaosa meistä opiskeli samalla kun lapsia syntyi, ei sekään tuntunut niin hankalalta. Pääasia oli, että tentit meni läpi ja maaliin päästiin.

Tällaiset muistelot eivät tietenkään auta pätkääkään nykyvanhempia, eikä entisaikojen kultailu koskaan vie asioita eteenpäin, mutta jotain meiltä lapsiperhe-elämän kokemusasiantuntijoilta voisi oppia. Ehkä arkemme oli yhden kolmanneksen ongelmakeskeistä ja kaksi kolmannesta ratkaisukeskeistä. Kattilallinen hernekeittoa riitti pariksi päiväksi ja omia sämpylöitä oli pakastin täynnä. Kohtuu kaikessa –elämällä saatiin meitä lisää!

Haavoitetut äidit

Äidiksi tuleminen on iso muutos, joka vaatii sopeutumista kehon muutoksiin, uudenlaiseen identiteettiin ja uuden perheenjäsenen kanssa elämiseen.

Lasten lihavuus ja kouluterveydenhuollon keinot

Mitä kouluterveydenhuollossa voisi tehdä enemmän tai toisin lasten lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa? Tätä kysymystä lähdettiin selvittämään väitös- tutkimuksen voimin. Tulosten mukaan halua ja tilaisuuksia ei kouluterveydenhuollon toimijoilta puutu.

Raskautta koronan aikaan

Jokainen meistä on kuullut koronatarinoita. Joku niistä pysäyttää kerta heitolla ja heti. Itselleni hätkähdyttävin uutinen oli kuulla kolmen raskaana olevan naisen joutuneen HUS:n alueella teho-osastolle koronatartunnan vuoksi. Heistä kahdelle jouduttiin tekemään sektio äidin ja lapsen pelastamiseksi. Mitään yksityiskohtia en näistä tapauksista tietenkään tiedä, mutta jo niiden ajatteleminen kauhistuttaa.

Eilisen ja tämänpäivän vegetaaritutkimusta

Kasvisruoka koukuttaa monista eri syistä. Myös lapset ja nuoret syövät sitä enenevässä määrin.Tuore lasten kouluruokavertailu osoitti, että kasvispainotteisen ruuan syömisestä on monia terveyshyötyjä. Tyydyttyneen rasvan osuus ruokavaliossa automaattisesti alenee ja kuitujen saanti lisääntyy.