Facebooktwitterlinkedin

Seija Sihvola

Venäläinen ystäväni Liubov osti minulla seitsemän vuotta sitten täällä kyläillessään Rummikub nimisen numeropelin. En ollut, en-niin-lautapeliharrastajana, aiemmin kuullutkaan siitä. Pelin kehittäjä on romanialaissyntyinen israelilainen Ephraim Hertzano. Hän keksi pelin 1930-luvun alussa eli ikää pelillä on kohta 90 vuotta.

Ajattelin, että pelin täytyy olla jotenkin kasvattava, olihan ostaja Liubov sekä kielikoulun että Montessori-koulun rehtori Orielin  kaupungissa. Sain kuulla, että Montessori-pedagogikan perustaja Maria Montessori oli myös terveysopin professori. Mielenkiintoni peliin heräsi.

Pelasimme täällä paljon ja nyt kun elokuussa tapasin hänet Venäjällä, pelasimme taas Rummikubia. Mukaan otettiin Moskovassa asuvat lapsenlapseni Elli, 8 v ja äitinsä Julia, joiden luona asuimme.

Rummikub on numerolaattoihin perustuva yksinkertaiselta vaikuttava peli, jota suositellaan yli 8-vuotiaille. Peli vaikuttaa helpolta, mutta sitä ei suinkaan ole. Pelin ratkaisuja pitää ajatella shakkimaisesti pitkään ja loogisesti eteenpäin.

Siinä pelatessamme ajattelin, kuinka rahoittavaa on treenata loogista ajattelua. Sellaista, missä haastetaan itsemme pala palalta menemään ajatuksentasolla eteenpäin.

Rummikubin tapauksessa edetään numeroilla. Sellainen vaatii herpaantumatonta keskittymistä ja häiritsevien asioiden sulkemista mielestä pois.

Ympäröivä kohina ja jatkuva asioiden ja työvälineiden vaihtuminen uuvuttaa meitä varmaan enemmän kuin osaamme tiedostaa.  Sormi näpyttää tietokoneelta sitä sun tätä ja kännykästä halutaan koko ajan tarkistaa jotakin. Miksiköhän? Nettitieto taitaa vain  hipaista aivosolujamme ja ehkä tekee niille jopa haittaa.

Olen käyttänyt kotipeliäni harmittavan harvoin. Nyt sain taas uutta puhtia siihen ja jatkossa otan pelini esiin aina kun joku kouluikäisistä lapsenlapsistani tulee luokseni. Lapsille loogisen ajattelun peli lisää taatusti koululaisen keskittymiskykyä. Mutta totta kai minulla on oma lehmä ojassa. Takuuvarmasti Rummikubin kaltainen peli tekee hyvää omille 60 vee ja risat aivoilleni. Salainen ja samalla myös mukava muistitreeni, mikä ettei.

Uudet tuulet puhaltavat

Neuvola ja kouluterveyslehden toimintaympäristö laajenee Lasten hyvä kasvuympäristö on aikuisten vastuulla. Vanhemmat tarvitsevat tuekseen kasvun ja hyvinvoinnin ammattilaisia jälkeläisten hyvän tulevaisuuden rakentamisessa. Neuvola ja kouluterveyslehti on...

Pienten ja suurten yskä

Yskä on hengitysteiden suojareaktio tulehdukselle ja ärsytykselle. Yskän laukaisevat hengitysteiden hermopäätteet, ja sen tehtävänä on poistaa limaa.Yskä on yleinen terveysongelma koko maailmassa.

Puhe ei aina paranna

Elämme terapiayhteiskunnassa. Olemme perusteellisesti sisäistäneet ajatuksen, että ongelmista ja tunnetiloista, varsinkin epämiellyttävistä, on puhuttava. Puhumatta jättäminen on vaarallista. Asiat patoutuvat ihmisen sisälle räjähtääkseen lopulta vahingollisin seurauksin. Epämiellyttäviin tunnetiloihin, rajoja rikkovaan ja vahingoittavaan käyttäytymiseen ja tunne-elämän oireisiin oletetaan olevan löydettävissä jokin syy, joka paljastuisi puhumalla.

Vastustuskykyä ja sienisatoa

Vastustuskyvyn lisääminen on ikuisesti kiehtova aihe. Miten voisi estää nuhanenät, köhät ja kivut – koronasta puhumattakaan? Vanhemmat pähkäilevät teeman kanssa viimeistään silloin, kun on jäätävä kotiin tai on kutsuttava joku lapsia hoitamaan.

Saisinko – vai anna, tänne, heti, mulle?

Pöytätavat-sana ei oikein kuulu arkipuheessa, vaikka syytä olisi. Tärkeän asiakokonaisuuden voisi brändätä tuoreemmaksi jollain kätevällä uudissanalla. Shoppailun ja stailailun käsitteet on opittu nopeasti, miksei jonkun uuden, korvassa kivalta kuullostavan käyttäytymissanankin voisi luoda.