Facebooktwitterlinkedin

Seija Sihvola

Odottaessani seitsemättä lapsenlastani sain naapuriltani Ritvalta pikkuruiset tossut

Jokaisella meistä on naapureita: seinän takana, pihapiirissä tai kilometrien päässä. Neljä viidestä meistä tervehtii naapureitaan ja liki kaksi kolmannesta vaihtaa kunnon kuulumiset. Kuusi prosenttia kuulemma googlettaa naapureitaan – kenties uteliaisuuttaan.

Omaa naapuruuttaan pääsee myös testaamaan. Vuokra-asuntoja välittävän Saton sivustolla voi tehdä Naapuri-testin, jonka avulla saa selville minkälainen naapuri itse on.  Vaikka hupimielinen testi ei ihan tieteellistä naapuriprofiilia tuotakaan, se toimii  jonkinlaisena naapuruuden herättelijänä. 

Unohdetaan kurja ja riitelevä naapuruus, jonka taustalla saattaa vaania kilpailuhenkisyys ja oikeassaolemisen tarve. Keskitytään sen vastakohtaan. Myönteinen naapuruus kun on halpaa, helppoa, palkitsevaa ja hauskaa. Se alkaa konkreettisesti heti, kun jompikumpi sen aloittaa.

Kymmenvuotinen tuttavuutemme seinänaapurini Ritva Taskulan kanssa on yya:ta: ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa. Avaimet ovat keskiössä, tietenkin. Ritva rukka joutuu antamaan avaimeni lapsenlapsilleni – ja myös lapsilleni – aika usein. Lähijoukkoni sattuu olemaan unohtelevaista ja spontaania sorttia ja myös nälkäisiä (pienet) tai heillä on tarve hakea omia tavaroitaan varastoksi muuttuneesta autotallista.

Avainunohtelijoita olemme Ritvan kanssa joskus myös itse. Ovi naksahtaa kiinni ja samantien muistaa, että ups, avain jäi sisäpuolelle. Kerran poljin kiireesti muutaman kilometrin kotiin, kun Ritva soitti avaimettomana ja hiukan hädissään. Hän puolestaan laajensi naapuriapuaan kilometrin päähän: kun en ollut kotona, vei asunnossani olevat vanhempieni avaimet heidän portaikossaan odottavalle 96-vuotiaalle äidilleni.  Pullakahvit joivat ja hyvä mieli tuli kummallekin.

Olen voinut kuitata naapurini ystävälliset avaintoimistopalvelut kätevällä tavalla. Pudotan aamuisin edellisen päivän Hesarin hänen postiluukkuunsa. Minulta säästyy kierrätyskuormat, hän saa ilmaisen paperilehden lukemisen ilot. On päivittäisestä lehdestään kovin iloinen. Joskus tarvitsen lehden jostain syystä takaisin, silloin saan sen kiitoksin.

Odottaessani seitsemättä lapsenlastani sain eräänä päivänä hellyyttävää huomiota naapuriltani. Oven takana seisoi Ritva pikkuruiset tossut ja Kehtolauluvihko kädessään lapsenlapseni h-hetkeen annettavaksi. Villasukkia ovat saaneet kaikki lapsenlapseni. Lämmintä, kaunista ja kultaista.

Naapuruuden herkkupaloihin kuuluvat tietenkin myös puuttumispyynnöt ja -saamiset. Milloin tarvitsee kananmunan, leivinjauhetta, hitusen vehnäjauhoja, tulitikkuja, pesuainetta, sormipatterin, virkkuukoukun…Toisen meistä kotoa löytyy vaikka mitä, toisen ei ihan kaikkea. Myös kukkienkastelut ovat oma lukunsa, mutta niistä ehkä joskus toisen kerran.

Haavoitetut äidit

Äidiksi tuleminen on iso muutos, joka vaatii sopeutumista kehon muutoksiin, uudenlaiseen identiteettiin ja uuden perheenjäsenen kanssa elämiseen.

Lasten lihavuus ja kouluterveydenhuollon keinot

Mitä kouluterveydenhuollossa voisi tehdä enemmän tai toisin lasten lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa? Tätä kysymystä lähdettiin selvittämään väitös- tutkimuksen voimin. Tulosten mukaan halua ja tilaisuuksia ei kouluterveydenhuollon toimijoilta puutu.

Raskautta koronan aikaan

Jokainen meistä on kuullut koronatarinoita. Joku niistä pysäyttää kerta heitolla ja heti. Itselleni hätkähdyttävin uutinen oli kuulla kolmen raskaana olevan naisen joutuneen HUS:n alueella teho-osastolle koronatartunnan vuoksi. Heistä kahdelle jouduttiin tekemään sektio äidin ja lapsen pelastamiseksi. Mitään yksityiskohtia en näistä tapauksista tietenkään tiedä, mutta jo niiden ajatteleminen kauhistuttaa.

Eilisen ja tämänpäivän vegetaaritutkimusta

Kasvisruoka koukuttaa monista eri syistä. Myös lapset ja nuoret syövät sitä enenevässä määrin.Tuore lasten kouluruokavertailu osoitti, että kasvispainotteisen ruuan syömisestä on monia terveyshyötyjä. Tyydyttyneen rasvan osuus ruokavaliossa automaattisesti alenee ja kuitujen saanti lisääntyy.