Seija Sihvola
Ystäväni kertoi minulle tarinan ystävästään. Tarina on tosi, mutta sellaisia sattuu tosi harvoin. Ystäväni ystävä, keski-ikäinen nainen, oli energinen ja aikaansaapa. Oli työiän loppupäässä, mutta virtaa riitti vaikka muille jakaa. Ja itsestään hän oli aina osannut pitää huolta: paino oli normaali, säännöllisiä liikuntaharrastuksia oli, ja kulttuuririennot tuottivat suurta mielihyvää tasapainoisen perhe-elämän ohella.
Ennen viime joulua hän oli tuntenut itsensä voimattomaksi. Olo oli ennen kaikkea uupunut, voimaton ja energia oli poissa. Nainen hakeutui terveyskeskuslääkärin puheille ja verenkuva otettiin. Mitään diagnoosia ei kuitenkaan löytynyt ja nainen palasi ponnettomana kotiin. Kun heikko olo jatkui, nainen meni yksityiseen lääkärikeskukseen, jossa tehtiin 600 euron edestä erilaisia veritutkimuksia. Syy löytyi. Niistä nimittäin selvisi, että hänen D-vitamiinitasonsa eli kalsidioli oli poikkeuksellisen alhainen, kuulemma 35 nmol/l. Hoitona oli tietenkin tehoannos D-vitamiinia ja kaikki oireet alkoivat hävitä hyvin nopeasti.
Noin viidenneksellä työikäisistä naisista kalsidiolin veripitoisuus alittaa puuterajan. Oireita ei kuitenkaan siitä yleensä tule, vaikka keho alkaakin kärsiä. D-vitamiinitutkija, emeritysprofessori Ilari Paakkarin mukaan luusto ei ole ainoa D-vitamiinin säätelykohde. Ainakin 300 geeniä lähes kaikissa elimistön kudoksissa muuttaa ilmentymistään D-vitamiinin vaikutuksesta. Hän on sitä mieltä, että omaa terveyttään turvaavan on hyvä pyrkiä kalsidiolin tasoon yli 75 nmol/l, joka tiedetään tarpeelliseksi luuston terveyden kannalta.
Tein 45-70-vuotiaille naispuolisille ystävilleni pienen kyselyn heidän D-vitamiinipillerien käytöstään. Suositushan on 18-74-vuotiaille 10 mikrogrammaa päivässä jos ei käytetä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja kalaa 2–3 kertaa viikossa. Yli 75-vuotiaille suositellaan 20 mikrogrammaa ympäri vuoden.
Näin he napsivat:gynekologi 50, fysioterapeutti 25, ravitsemusterapeutti 10, terveydenhoitaja 75, toinen terveydenhoitaja 20, lakimies 10, kotitalousopettaja 0. Itse syön 20 mikrogrammaa lokakuusta toukokuuhun.
On sanottu, että kesäauringon pitäisi riittää takaamaan D-vitamiinin tarpeen jouluun saakka. Sitten tasot alkavat veressä laskea, jos vitamiinia ei lisäravinteena saa. Turvallisinta on siis olla etuviisas ja huolehtia tästäkin asiasta. Kalanmaksaöljykin on vielä olemassa.
Mutta aurinko on onneksi ihmeellinen pelastaja. Kun minäkin juuri nyt paistattelen pari viikkoa Madridin auringossa, annan auringon ilomielin hyväillä kalpeita kasvojani. Mutta hehkutusta otan vain hetkittäin, jotten ala liiaksi punastua.
Me ollaan samanlaisia isoäitejä – kaikki
Vuonna 1890 syntynyt isoäitini Katariina, isäni äiti, oli huutolaislapsi. Hänet myytiin huutokaupalla alimman hoitotarjouksen tehneelle.
Yhdessäolon taikaa
Kun toisilleen tuntematon porukka elää yhdessä ahtaassa tilassa, kuten vaikka teltassa, pikku mökissä tai veneessä, paljastuu mielenkiintoisia yksityiskohtia.
Kertomusten jumissa ja lumossa
Toukuun lopussa olin yhtäaikaa kolmen tarinan lumossa ja jumissa. Tarinat ympäröivät minut ja pitivät otteessaan, päivästä toiseen.
Sisarussarjasta voimaa
Sisko tai veli – aina tärkeä jokaiselle sisarukselle ja sisarussarjan vahvistumiselle. Sisarussuhteet ovat usein elämän pisimpään kestäviä ihmissuhteita.
Ennakoi tuleva tilanne
Vastikään tapahtui kaksi uhkaavaa tilannetta, joista toisessa olin osallisena. Molemmat uhkatilanteet olisi voitu välttää ennakoinnilla.
Pyöräily lisää terveyspääomaa
Pyöräilystä on tullut näkyvämpi osa katukuvaa. Koko maan tasolla pyöräily painottuu väestöryhmittäin tarkasteltuna lapsiin, nuoriin ja aikuisiällä naisiin.
