Facebooktwitterlinkedin

Uskon ja väitän, että jokaisella meistä on lähipiirissään henkilö tai henkilöitä, joilla on suuri ja mystinen salattu sisin. Ääripäissään salattu sisin voi kohdistua suunnattomaan hyvän- tai karmeaan pahantekemiseen. Sisin on voinut paljastua tai sitten ei. Salattu paha tuli raadollisesti julkiseen keskusteluun lasten seksuaalisen hyväksikäytön suomijulmuustarinassa. Moni pysähtyi miettimään, että kenellä hyvänsä, tuttavallisella, mukavalla ja rakastettavalla lähimmäisellä voikin olla aivan tyystin toisenlainen ydin kuin miltä ulospäin näyttää.

 Valtaosalle terveysalan ammattilaisista Joharin ikkuna on tuttu käsite perusopinnoista tai jatkokoulutuksista. Kerrataan se kuitenkin vielä tässä.Joharin ikkuna on vuorovaikutusmalli, jonka avulla voi kehittää itsetuntemusta ja ihmissuhteita. Sen kehittivät vuonna 1955 Joseph Luft ja Harry Ingham kognitiivisen psykologian työkaluksi. Nimi tulee kehittäjiensä etunimistä.

Joharin ikkunassa on neljä ruutua. Näin sinä ja minä voimme tulkita ikkunaa ja myös oppia siitä. Vaakatasossa ylhäällä ovat otsikot Minä tiedän ja Minä en tiedä. Pystytasossa ovat otsikot Muut tietävät ja Muut eivät tiedä. Kun minä tiedän ja muut tietävät, se on avoin alue minussa. Kun minä en tiedä, mutta muut tietävät, se on sokea alue minussa. Kun minä tiedän, mutta muut eivät tiedä, se on salattu alue minussa. Kun minä en tiedä, eivätkä muutkaan tiedä, se on tuntematon alue minussa.

Sanotaan, että suuri avoin alue ihmisessä lisää turvallisuudentunnetta ja luotettavuutta. Ihminen on pitkälti sitä, mitä sanoo ja tekee. Sokea alue puolestaan on suuri oppimisen tanner. Voimme saada hyödyllisiä vinkkejä toisilta omasta sokeasta alueestamme ja kehittää itseämme tuntemaan itseämme paremmin.

On myös sanottu, että tuntematon alue on suurin tulevaisuuden potentiaali meissä. Tuntematon alue on toiveikkuuden tyyssija ja se voi paljastua valtavaksi uudeksi voimavaraksi.

Sen sijaan salatussa alueessa – silloin kun se edustaa kaikkea kielteisyyttä – vaanii vaara. Siellä ovat julkituomattomat elämisen moskat, salatut riippuvuudet, pahat aikeet ja niiden toteutukset. Sellainen on enemmän kuin pelottavaa.

Mitä voimme tehdä? Miten voimme tunnistaa, auttaa, ohjata tai neuvoa, kun vainumme tai intuitiomme viestittää pahan salatun alueen olemassaolon? Vastaus varmaan kuuluu, että aina voi tehdä jotain. Ainakin meillä on vapaat kädet aloittaa itsestämme. Siinä puuhassa avainsana on itsetutkiskelu – Joharilla tai ilman.

Puhe ei aina paranna

Elämme terapiayhteiskunnassa. Olemme perusteellisesti sisäistäneet ajatuksen, että ongelmista ja tunnetiloista, varsinkin epämiellyttävistä, on puhuttava. Puhumatta jättäminen on vaarallista. Asiat patoutuvat ihmisen sisälle räjähtääkseen lopulta vahingollisin seurauksin. Epämiellyttäviin tunnetiloihin, rajoja rikkovaan ja vahingoittavaan käyttäytymiseen ja tunne-elämän oireisiin oletetaan olevan löydettävissä jokin syy, joka paljastuisi puhumalla.

Vastustuskykyä ja sienisatoa

Vastustuskyvyn lisääminen on ikuisesti kiehtova aihe. Miten voisi estää nuhanenät, köhät ja kivut – koronasta puhumattakaan? Vanhemmat pähkäilevät teeman kanssa viimeistään silloin, kun on jäätävä kotiin tai on kutsuttava joku lapsia hoitamaan.

Saisinko – vai anna, tänne, heti, mulle?

Pöytätavat-sana ei oikein kuulu arkipuheessa, vaikka syytä olisi. Tärkeän asiakokonaisuuden voisi brändätä tuoreemmaksi jollain kätevällä uudissanalla. Shoppailun ja stailailun käsitteet on opittu nopeasti, miksei jonkun uuden, korvassa kivalta kuullostavan käyttäytymissanankin voisi luoda.

Sukupolvikokemuksia

Sukupolvet samaistuvat omiin ikätovereihin: on koettu samat kouluajat, leikit, ruuat, kulttuurikokemukset, poliittiset tapahtumat ynnä muut. Sukupolville annetut nimet jäsentävät kunkin aikakauden hahmottamista. Emeritusprofessori J.P. Roos on ollut edelläkävijä ja nimittänyt 1900-luvun alusta alkaneet sukupolvet ajan kuvaan sopivilla nimityksillä.

Vauvan koliikki koskettaa

Tiedon avulla voidaan kehittää koliikkioireista kärsivien vauvojen hoitoa ja tuottaa työvälineitä neuvolan terveydenhoitajille avuksi perheiden kohtaamiseen.