Facebooktwitterlinkedin
Ruokailu
Kuva: Luontoaskel hyvinvointiin -raportti

THL, Luke, Syke, Sitra ja maa- ja metsätalousministeriö toteuttavat Luontoaskel hyvinvointiin -hanketta, jossa päiväkodeissa edistetään monipuolisin keinoin luontoyhteyden ja ympäristöterveyden vahvistumista.

Sienet

Vastustuskyvyn lisääminen on ikuisesti kiehtova aihe. Miten voisi estää nuhanenät, köhät ja kivut – koronasta puhumattakaan? Vanhemmat pähkäilevät teeman kanssa viimeistään silloin, kun on jäätävä kotiin tai on kutsuttava joku lapsia hoitamaan.

Vaikka geenit säätelevät fysiologiaa ja tappasolut toimivat kehossa niinkuin toimivat, immuunipuolustusta voi tehostaa. Synnynnäinen ja hankittu immuniteetti ovat kaksi eri asiaa, mutta molempia tehostavat hyvä yleiskunto, kuitupitoinen ruoka, normaalipaino ja riittävä uni. Muitakin konsteja vielä on.

Vuosi sitten julkaistu tutkimus päiväkotien luontopihojen suojaavasta vaikutuksesta herätti kohua maailmallakin. Kun päiväkotien pihoille tuotiin kunttaa eli varvikkoa, sammalta ja muuta metsäpohjaa tai vain annettiin lasten osallistua yrttien istutukseen laatikoihin, lasten vastustuskykyä tehostava ihomikrobisto lisääntyi.

Luontokosketus oli avainsana. Aikaa päiväkotilasten puolustusjärjestelmän parantamiseksi tarvittiin vain muutamia viikkoja. Lyhyempikin aika olisi tutkijoiden mukaan riittänyt. ”Jos monimuotoinen luontoaltistus puuttuu, meidän puolustusjärjestelmämme hämmentyy ja voi alkaa reagoida muihin ärsykkeisiin kuten siitepölyyn ja muihin allergeeneihin,” Luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Sinkkonen totesi tutkimuksen tiimoilta.

Luontoaskel-toimintamalli
Kuva: Luontoaskel hyvinvointiin -raportti

On viisasta analysoida omaa luontokosketuksen määrää ja laatua. Onko kosketus aina vain samaa puistonreunaa ja hiekkatietä, vai kuuluuko siihen kenties sivuaskeleita metsäpolulle ja merenrantaan? Mahdollisimman aito luonto on mikrobistoltaan kaikkein terveellisintä ihmisille. Sellaisia alueita Suomi on onneksi vielä täynnä. Liikaa niissä ei voi olla, eli mitä enemmän ja useammin, sen parempi.

Sienestys on yksi parhaista terveyden edistämisen keinoista. Sitä pitäisi korostaa paljon enemmän. Vaihtelevassa maastossa käveleminen pakottaa jalkojen niveliä toimimaan epätavallisissa asennoissa. Se puolestaan laittaa lihakset työskentelemään tavalla, jota ne eivät arkioloissa ehkä tee. Sienimetsässä saa bonuksena hyvälaatuisia ihomikrobeja, ilma on yleensä puhdasta ja maisema parhaimmillaan hiljaista.  Koneisto vahvistuu. Eikä sienisatokaan mikään kurja juttu ole.

Lasten ja nuorten vieminen sienimetsään on aina terveysteko. Kun sienimetsään on lapsena tottunut,  sinne kaipaa myös aikuisena. Lähipiirini monet nuoret aikuiset ovat esimerkillisiä sienestäjiä ja siirtävät kaunista perinnettä eteenpäin. Halpaa ja helppoa elämisen rikastuttamista.

Sienestäjä

Tatti on pikku puolitoistavuotiaalle pappi, hattu, tatti, patti tai joku niistä – hyvältä kuulostaa.  

Uudet tuulet puhaltavat

Neuvola ja kouluterveyslehden toimintaympäristö laajenee Lasten hyvä kasvuympäristö on aikuisten vastuulla. Vanhemmat tarvitsevat tuekseen kasvun ja hyvinvoinnin ammattilaisia jälkeläisten hyvän tulevaisuuden rakentamisessa. Neuvola ja kouluterveyslehti on...

Pienten ja suurten yskä

Yskä on hengitysteiden suojareaktio tulehdukselle ja ärsytykselle. Yskän laukaisevat hengitysteiden hermopäätteet, ja sen tehtävänä on poistaa limaa.Yskä on yleinen terveysongelma koko maailmassa.

Puhe ei aina paranna

Elämme terapiayhteiskunnassa. Olemme perusteellisesti sisäistäneet ajatuksen, että ongelmista ja tunnetiloista, varsinkin epämiellyttävistä, on puhuttava. Puhumatta jättäminen on vaarallista. Asiat patoutuvat ihmisen sisälle räjähtääkseen lopulta vahingollisin seurauksin. Epämiellyttäviin tunnetiloihin, rajoja rikkovaan ja vahingoittavaan käyttäytymiseen ja tunne-elämän oireisiin oletetaan olevan löydettävissä jokin syy, joka paljastuisi puhumalla.

Saisinko – vai anna, tänne, heti, mulle?

Pöytätavat-sana ei oikein kuulu arkipuheessa, vaikka syytä olisi. Tärkeän asiakokonaisuuden voisi brändätä tuoreemmaksi jollain kätevällä uudissanalla. Shoppailun ja stailailun käsitteet on opittu nopeasti, miksei jonkun uuden, korvassa kivalta kuullostavan käyttäytymissanankin voisi luoda.

Sukupolvikokemuksia

Sukupolvet samaistuvat omiin ikätovereihin: on koettu samat kouluajat, leikit, ruuat, kulttuurikokemukset, poliittiset tapahtumat ynnä muut. Sukupolville annetut nimet jäsentävät kunkin aikakauden hahmottamista. Emeritusprofessori J.P. Roos on ollut edelläkävijä ja nimittänyt 1900-luvun alusta alkaneet sukupolvet ajan kuvaan sopivilla nimityksillä.