Facebooktwitterlinkedin
Ruokailu
Kuva: Luontoaskel hyvinvointiin -raportti

THL, Luke, Syke, Sitra ja maa- ja metsätalousministeriö toteuttavat Luontoaskel hyvinvointiin -hanketta, jossa päiväkodeissa edistetään monipuolisin keinoin luontoyhteyden ja ympäristöterveyden vahvistumista.

Sienet

Vastustuskyvyn lisääminen on ikuisesti kiehtova aihe. Miten voisi estää nuhanenät, köhät ja kivut – koronasta puhumattakaan? Vanhemmat pähkäilevät teeman kanssa viimeistään silloin, kun on jäätävä kotiin tai on kutsuttava joku lapsia hoitamaan.

Vaikka geenit säätelevät fysiologiaa ja tappasolut toimivat kehossa niinkuin toimivat, immuunipuolustusta voi tehostaa. Synnynnäinen ja hankittu immuniteetti ovat kaksi eri asiaa, mutta molempia tehostavat hyvä yleiskunto, kuitupitoinen ruoka, normaalipaino ja riittävä uni. Muitakin konsteja vielä on.

Vuosi sitten julkaistu tutkimus päiväkotien luontopihojen suojaavasta vaikutuksesta herätti kohua maailmallakin. Kun päiväkotien pihoille tuotiin kunttaa eli varvikkoa, sammalta ja muuta metsäpohjaa tai vain annettiin lasten osallistua yrttien istutukseen laatikoihin, lasten vastustuskykyä tehostava ihomikrobisto lisääntyi.

Luontokosketus oli avainsana. Aikaa päiväkotilasten puolustusjärjestelmän parantamiseksi tarvittiin vain muutamia viikkoja. Lyhyempikin aika olisi tutkijoiden mukaan riittänyt. ”Jos monimuotoinen luontoaltistus puuttuu, meidän puolustusjärjestelmämme hämmentyy ja voi alkaa reagoida muihin ärsykkeisiin kuten siitepölyyn ja muihin allergeeneihin,” Luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Sinkkonen totesi tutkimuksen tiimoilta.

Luontoaskel-toimintamalli
Kuva: Luontoaskel hyvinvointiin -raportti

On viisasta analysoida omaa luontokosketuksen määrää ja laatua. Onko kosketus aina vain samaa puistonreunaa ja hiekkatietä, vai kuuluuko siihen kenties sivuaskeleita metsäpolulle ja merenrantaan? Mahdollisimman aito luonto on mikrobistoltaan kaikkein terveellisintä ihmisille. Sellaisia alueita Suomi on onneksi vielä täynnä. Liikaa niissä ei voi olla, eli mitä enemmän ja useammin, sen parempi.

Sienestys on yksi parhaista terveyden edistämisen keinoista. Sitä pitäisi korostaa paljon enemmän. Vaihtelevassa maastossa käveleminen pakottaa jalkojen niveliä toimimaan epätavallisissa asennoissa. Se puolestaan laittaa lihakset työskentelemään tavalla, jota ne eivät arkioloissa ehkä tee. Sienimetsässä saa bonuksena hyvälaatuisia ihomikrobeja, ilma on yleensä puhdasta ja maisema parhaimmillaan hiljaista.  Koneisto vahvistuu. Eikä sienisatokaan mikään kurja juttu ole.

Lasten ja nuorten vieminen sienimetsään on aina terveysteko. Kun sienimetsään on lapsena tottunut,  sinne kaipaa myös aikuisena. Lähipiirini monet nuoret aikuiset ovat esimerkillisiä sienestäjiä ja siirtävät kaunista perinnettä eteenpäin. Halpaa ja helppoa elämisen rikastuttamista.

Sienestäjä

Tatti on pikku puolitoistavuotiaalle pappi, hattu, tatti, patti tai joku niistä – hyvältä kuulostaa.  

Hyvinvoinnin tukipilarit

TES-tarinasarja kertoo, miten asiantuntijajäsenet toimivat terveytensä hyväksi. Vuorossa on Katja Lilja, TtM, FM, tutkija, luennoitsija ja hyvinvointialan toimija.

Terveyden polku vie hyvää kohti

Lapsen suoja on vanhemman viisaus. Lapsen terveys edistyy vanhemman osaamisesta. Nykyisessä Suomessa nuoret aikuiset, tulevat vanhemmat…

Vihreä terveystieto puntarissa

Ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhdetta lukion terveystiedon oppikirjoissa selvittävä pro gradu paljastaa, että..

Sanan ja valon iloa

Hyvillä sanoilla vaikutetaan. Kun hyvät sanat tulevat lihaksi, alkaa tapahtua. Yle on kutsunut meitä kaikkia hyväntekeväisyyden Lahjoita puhetta -talkoisiin.

Lapsen terveysrutiineista voimaa

Pieni kuusivuotias jalkapalloilija kiitti uunituoreesta, itse leipomastaan pullasta ja ilmoitti samalla, ettei halua syödä niitä enempää.