Facebooktwitterlinkedin
Leikki

Pöytätavat-sana ei oikein kuulu arkipuheessa, vaikka syytä olisi.  Tärkeän asiakokonaisuuden voisi brändätä tuoreemmaksi jollain kätevällä uudissanalla. Shoppailun ja stailailun käsitteet on opittu nopeasti, miksei jonkun uuden, korvassa kivalta kuullostavan käyttäytymissanankin voisi luoda.

Pöytätavat ovat pieni siivu koko käyttäytymisen skaalassa, mutta ne pistävät silmään. On kiinnostavaa havainnoida aikuisten pinttyneitä ja usein jo lapsuudesta alkaneita pöytätapoja. Kuka on kohtelias ja ojentaa aina ruokaa ja juomaa muille ensin, ja ottaa sitten vasta itse. Kuka jättää haarukan ja veitsen jonnekin, kuka tyylikkäästi vitosen kohdalle.  Entä kuka nykymies vetää naisen pöytätuolin esiin ja auttaa häntä istuutumaan? Heitäkin on, mutta harvassa. Servetin käyttö on viime aikoina laajentunut, siihen kun taitaa jo lapsikin yskiä hihaa mieluummin.

Lasten ja nuorten pöytäpyynnöt ovat myös mielenkiintoista seurattavaa. Kun maito loppuu ja sitä tarvitaan lisää, voi kuulua mitä tahansa: ””Maitoa!, Mulle maitoa!, Maitoa tänne heti!, Annatko maitoa? Saisinko maitoa?”. Kotona, mutta myös päivähoidossa ja koulussa opittuja lauseita. Käskymuoto tai kysymys –  aikuisten mallittamaa ja koulimaa sanontaa.

Ihminen on siitä metka pakkaus, että se osaa uudistaa itseään. Keho on ripeä uudistuja. Verenpaine alenee, jos se saa sopivia ulkoisia signaaleja: kuituruokaa, stressittömyyttä ja liikuntaa. Mielikin osaa uudistua. Positiivinen asenne ja tahdon voima muuttavat käytöstapoja. Änkyröinti ja rohmuaminen voi väistyä ja tilalle tulla muille ensin -toimintaa.  Epäanteliaisuuskin voi tehdä täyskäännöksen.

Pöytätapoja lapsi oppii leikin avulla ja ravintolaleikki on siinä ihan parasta. Aikuinen voi asiakkaana heitellä hullunhauskoja ruokatilauksia ja vaatia leikkimielellä korrektia palvelua ravintolaväeltä. Lapsista on vain hauskaa, kun aikuinen kiukuttelee ja vaatii kauniimpia koristeluja tai kuumempaa keittoa. Huumorilla selviää meriheinäkeiton herkuttelusta ja käpylihapullien rouskunnasta. Vaikka leikitään, on raiteilla kuitenkin hyvä pysyä ja opettaa oikeita asioita.

Pitopöytä

Niin moni pikku pulma keventyisi, jos suomen kielessä olisi please-sana. Se on monikäyttöinen tilanteen pelastaja ja ystävällisyyden osoitin. Se käännetään ”Olisitko kiltti… tai olisitko ystävällinen…” sanoilla. Kotimaisen kielen asiantuntijat toteavat, että please sanaa on Suomessa käytetty jo 1940-luvulta lähtien. Sen suomennettua kirjoitusversiota pliis käytetään myös. Sana on vakiintunut suomen kieleen erityisesti slangiteksteissä, mainoslauseisssa ja otsikoissa.  Please ja pliis eivät kuitenkaan vielä ole virallisissa yleissanakirjoissa.

  ”Maitoa pliis!” on hyvä kombo, jos lapsi ymmärtää, mitä pliis tarkoittaa. Me varttuneemmat voisimme viljellä sitä paljon  enemmän.

Hyvinvoinnin tukipilarit

TES-tarinasarja kertoo, miten asiantuntijajäsenet toimivat terveytensä hyväksi. Vuorossa on Katja Lilja, TtM, FM, tutkija, luennoitsija ja hyvinvointialan toimija.

Terveyden polku vie hyvää kohti

Lapsen suoja on vanhemman viisaus. Lapsen terveys edistyy vanhemman osaamisesta. Nykyisessä Suomessa nuoret aikuiset, tulevat vanhemmat…

Vihreä terveystieto puntarissa

Ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhdetta lukion terveystiedon oppikirjoissa selvittävä pro gradu paljastaa, että..

Sanan ja valon iloa

Hyvillä sanoilla vaikutetaan. Kun hyvät sanat tulevat lihaksi, alkaa tapahtua. Yle on kutsunut meitä kaikkia hyväntekeväisyyden Lahjoita puhetta -talkoisiin.

Lapsen terveysrutiineista voimaa

Pieni kuusivuotias jalkapalloilija kiitti uunituoreesta, itse leipomastaan pullasta ja ilmoitti samalla, ettei halua syödä niitä enempää.