Myös pienissä sairaaloissa on turvallista syntyä

Eeva Itkonen 

Tutkimus ei tue synnytysten laajempaa keskittämistä suuriin synnytysyksiköihin.

Sairaalan vuosittaisella synnytysmäärällä ei ole selkeää yhteyttä vastasyntyneiden kuolleisuuteen Suomessa, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty rekisteritutkimus. Korkean riskin synnytysten ohjaaminen yliopistosairaaloihin turvaa turvalliset syntymät myös pienemmissä yksiköissä.

Pienten, alle 1 000 synnytystä vuodessa hoitavien yksiköiden täysiaikaisten vastasyntyneiden perinataalikuolleisuudessa ei havaittu eroa. Perinataalikuolleisuudella tarkoitetaan raskausaikana, synnytyksen yhteydessä tai pian sen jälkeen tapahtuneita kuolemia.

Ennenaikaisesti syntyneiden kuolleisuus on hieman korkeampi pienissä yksiköissä. Silti keskosena syntyneiden kokonaiskuolleisuus on edelleen yksi maailman alhaisimmista. Pienissä yksiköissä täysiaikaisia vastasyntyneitä joutui suhteellisesti useammin tehohoitoon, mutta viikon iässä sairaalahoidossa olevien lasten määrässä ei ollut eroa muihin yksiköihin verrattuna.

Äitiyshuolto tunnistaa riskit

Yliopistotutkija ja erikoislääkäri Ilari Kuitunen korostaa, että tulokset kertovat suomalaisen äitiyshuollon toimivuudesta.

– Onnistutaan seuraamaan ja reagoimaan niiden odottajien kohdalla, joilla on riski ennenaikaiselle synnytykselle. Myös rakennepoikkeavuudet tunnistetaan hyvin, jolloin voidaan keskittää synnytyksiä tarvittaessa yliopistosairaalaan. Sillä on valtavan suuri rooli siinä, että Suomessa ennenaikaisten synnytysten määrä on kansainvälisesti matalimpia.

Ennenaikaisesti syntyneiden lasten kuolleisuus on Suomessa laskenut vuosina 2008–2023 ja täysiaikaisina syntyneiden kuolleisuus on pysynyt erittäin matalana.

Turvallisuus on huippuluokkaa

Tutkimuksen perusteella turvallisuudella ei voi perustella laajempaa synnytysten keskittämistä. Synnytysmäärien laskulla tai sairaalakohtaisilla eroilla ei havaittu yhteyttä vastasyntyneiden kuolleisuuteen.

– Turvallisuus ei ole peruste sille, että synnytysyksiköitä suljetaan tai keskitetään enemmän. Kyse on enemmänkin poliittisista ja arvovalinnoista, minkälaisia synnytysyksiköitä pidetään yllä, Kuitunen toteaa.

Neuvolan terveydenhoitajat ja lääkärit voivat tutkimuksen pohjalta välittää perheille tärkeän viestin: synnytyksen turvallisuus ei ole kiinni sairaalan koosta.

 – Jos raskaus etenee ilman merkittäviä komplikaatioita, kaikissa Suomen sairaaloissa on vastasyntyneen kannalta turvallista ja huippuluokan hoitoa synnyttää, Kuitunen kiteyttää.

Tutkija muistuttaa, että äitiyshuollon kehittämisen haasteena on palvelujen laadun turvaaminen jatkossakin.

– Kehittämisen kohde on siinä, miten pystytään takaamaan, että palvelut säilyvät näinkin hyvinä. Tärkeää olisi myös, että kaikki perheet pysyvät äitiyshuollon piirissä.

Kuitunen, I. (2025). Delivery unit volume and neonatal mortality: A nationwide register study in Finland from 2008 to 2023. European Journal of Pediatrics, 184(5), 293. https://doi.org/10.1007/s00431-025-06133-5

Kuitunen, I. (2025). Finland’s falling birth rate prompts study of neonatal outcomes in secondary level delivery units. Acta Paediatrica. Advance online publication. https://doi.org/10.1111/apa.70218