Skip to content
neuvolajakouluterveys
Neuvola ja kouluterveys -lehti
  • Etusivu
  • Lehti
  • Artikkelit
  • Arkisto
  • Mediatiedot
neuvolajakouluterveys
Neuvola ja kouluterveys -lehti

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki uudistuu perusopetuksessa

Neuvola ja kouluterveys, 25.10.202525.10.2025
Facebooktwitterlinkedin

Miina Korpi

 

Laki perusopetuslain muuttamisesta (1090/2024) on tullut pääosin voimaan 1.8.2025 ja sen pohjalta on uudistettu perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Lakiuudistuksen myötä muutoksessa ovat toimintakulttuuri, käsitteet sekä tuen muodot, ja se koskee niin esiopetusta kuin perusopetusta.

Opetushallituksen mukaan uudistuksessa korostuvat laadukas perusopetus oppilaan omassa ryhmässä, inklusiiviset toimintatavat sekä tuki oppimiselle ilman arviointeja ja kirjauksia. Lainsäätäjä on halunnut resursoida perusopetuksen ryhmien tarkoituksenmukaista jakamista pienempiin ryhmiin ja alkuvaiheen mahdollisimman hyvää tukea. Hallinnollisen työn toivotaan vähenevän.

Opetusjärjestelyt tukevat oppimista

Perusopetusta järjestäessä opetusryhmät muodostetaan niin, että ryhmän tarpeet tulevat huomioiduksi ja opetuksen tavoitteet on mahdollista jokaisen saavuttaa. Tuen tarpeisia oppilaita voidaan huomioida eriyttämällä opetusta. Huomioiduksi tulevat myös tavoitekokonaisuuksittain hitaammin tai nopeammin etenevät oppilaat. 

Opetusjärjestelyiden osalta toivotaan ajattelutavan muutosta sekä suunnittelun ja ennakoinnin lisääntymistä. Henkilöstön yhteistyön korostuminen sekä kielitietoisuus opetuksessa nostetaan myös esiin. Tukitoimien vaikutus koulupäivän pituuteen tulee olla perusopetuslain ja asetuksen mukainen. Oppilaalle ei saa aiheutua tarpeetonta kuormitusta.

Ryhmäkohtainen tuki kaikille

Ryhmäkohtainen tuki koskee jokaista oppilasta ja toteutuu omassa ryhmässä. Opetuksen järjestäjällä on velvoite varata ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamiseen vähintään 0,122 opetustuntia viikossa jokaista koulun oppilasta kohden. 

Opetuksen järjestäjä päättää, miten tuki toteutuu käytännössä. Toteuttamiseen voidaan käyttää esimerkiksi samanaikais- tai yhteisopettajuutta. Opettajan antama yleinen tukiopetus on osana yleistä tukiopetusta, eli oppimaan oppimisen taitoja kerrataan omassa ryhmässä tai osan oppilaista seurassa. Myös erillisiä lisätunteja, henkilökohtaista ohjausta oppituntien aikana tai pienryhmäopetusta voidaan antaa. 

Kielitietoiseen opetukseen liittyy opettajan antama opetuskielen tukiopetus, joka keskittyy oppiaineen teksteihin, piirteisiin ja käsitteisiin. Erityisopettaja antaa opetusta muun opetuksen yhteydessä, ensisijaisesti ryhmämuotoisesti.

Oikea-aikaista tukea oppilaskohtaisesti

Oppilaskohtaiset tukitoimet ovat edelleen mahdollisia ja niitä tulee järjestää viipymättä, jos ryhmäkohtainen tuki ei riitä ja säännöllisiä tukitoimia tarvitaan. Arviointi käynnistetään joko huoltajan, opettajien tai koulun muun henkilökunnan aloitteesta. 

Oppilaskohtaisesta tuesta tehdään aina arviointi, suunnitelma ja hallintopäätös. Huoltajalla on mahdollisuus olla mukana keskusteluissa, ja huoltajaa kuullaan päätöksenteossa. Arvioinnissa keskustellaan ja kirjataan jo tehdyt toimet ja havaitut tarpeet ylös. Arvioinnissa voidaan myös päätyä siihen, että oppilaskohtaisia tukitoimia ei tarvita. 

Oppilaskohtaiset tukitoimet suunnitellaan tarvittaessa ja kirjataan päätöksen perustelut. Suunnitelma tulee päivittää kerran vuodessa. Tukitoimia voivat olla erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä tai muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa ja oppilaalle annettavat oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet.

Uutena tavoitekokonaisuuksittain eteneminen

Hallitusohjelmassa pidettiin tärkeänä sitä, että oppimisessa on mahdollisuus edetä tavallista nopeammin. Samalla uudistuksessa on huomioitu se, että asioiden opiskeluun voi tarvita hieman enemmän aikaa. Tavoitekokonaisuuksittain eteneminen on tapa järjestää opetusta, ei oppimisen tukea. Erona aiempaan vuosiluokkiin sitomattomaan opiskeluun tai oman opinto-ohjelman mukaiseen opiskeluun oppilas opiskelee opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, mutta joko hitaammin tai nopeammin vuosiluokkajaksojen (1-2, 3-6, 7-9) sisällä. 

Päätös tehdään aina oppilaskohtaisesti, eli tavoitekokonaisuuksittain etenemiseen tarvitaan arviointi, suunnitelma ja hallintopäätös. Hitaamman etenemisen osalta ryhmäkohtaisia ja oppilaskohtaisia oppilaan tarpeen mukaisia tukitoimia on annettava ennen päätöstä. Merkittävissä oppimisen esteissä on pohdittava sopivampia tukitoimia, sillä tavoitekokonaisuuksittain opiskelua ei ole tarkoitettu käytettäväksi useammissa oppiaineissa. 

Nopeampi eteneminen on mahdollista, kun ylöspäin eriyttäminen ei riitä. Tavoitekokonaisuuksittain opiskeleva oppilas noudattaa kuitenkin oman vuosiluokkansa tuntijakoja ja kulkee oman vuosiluokkansa mukana.

Oppimäärän rajaaminen on viimeinen keino

Joidenkin oppilaiden kohdalla voidaan edelleen tarvita oppimäärän tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamista. Tällöin tulee tehdä hallintopäätös, jota edeltää aina arviointi ja suunnitelma. Päätökselle voi olla perusteet, jos oppilas on pitkäkestoisesti saanut erityisopettajan antamaa opetusta eikä saavuta arvosanaa 5. 

Terveydellisistä syistä oppimäärän opiskelusta vapauttaminen määräaikaiseksi ajaksi on mahdollista. Terveydentilan arvioi aina terveydenhuollon ammattihenkilö. 

Oppilaalla on oikeus opiskella aina ensisijaisesti oppiaineittain. Jos hyväksytysti suoritettuja tavoitteita ei kuitenkaan oppiaineissa saavuteta, on toiminta-alueittain järjestettävä opetus mahdollinen.

Sairaalaopetuksen konsultaatio tarjoaa opetushenkilöstölle tukea silloin, kun oppilaan erikoissairaanhoidon tarpeita arvioidaan tai kun tarvitaan vaativaa moniammatillista erityisosaamista.

oph.fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppimisen-tuen-uudistus-perusopetuksessa

https://eperusteet.opintopolku.fi/ 

okm.fi/oppimisen-tuesta-kysyttya

 

Uudistus haastaa, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia

Erityisopettaja, KM Sari Piipponen työskentelee Jyväskylän normaalikoulun alakoulussa ja kertoo meneillään olevan vuoden siirtymäaika, jonka puitteissa hakea omia toimintamalleja ja uusia käytäntöjä

  • Koulun johto pystyy mahdollistamaan rakenteita järjestämällä esimerkiksi lukujärjestykseen paikkoja, joissa voimme opettaa kaikkia 4.luokkia yhdessä samaan aikaan luokanopettajien, resurssiopettajan, erityisopettajan ja koulunkäynninohjaajan kesken. 

Oppimisen edellytyksiä tukevat järjestelyt ovat toki koulumaailman tuttuja kulmakiviä. Samanaikaisopettajuus ja pienryhmien vetäminen taipuvat erilaisiin toimintamalleihin. Kirjaaminen vähenee, kun aikaisemmat kolmiportaisen tuen lomakkeet poistuivat käytöstä. Tämä olikin yksi muutoksen tavoitteista.

  • Uusien käsitteiden käyttöönottaminen vaatii aikaa, niihin totutaan pikku hiljaa.

Perheille keskeistä on se tieto, että heidän lastensa tukitoimet jatkuvat, vaikka muutoksia uudistusten myötä tapahtuukin. Jyväskylän normaalikoulussa rehtori on tiedottanut muutoksesta koteja. Erityisopettaja Piipponen kertoo jutelleensa aiheesta muutamien perheiden kanssa.

  • Heidän mielestään on hienoa, että aikuisten määrä on lisääntynyt luokissa ja sen kautta resurssia kaikkien oppilaiden koulunkäynnin tukemiseen tulisi lisää. Kodeissa toivotaan, että myös lahjakkaiden oppilaiden tukemiseen olisi enemmän aikaa ja resurssia. Pienissä ryhmissä opiskeluun toivotaan edelleen mahdollisuutta, koska osa kykenee opiskelemaan paremmin pienessä ryhmässä kuin isossa. Pystymme tarjoamaan erilaisia mahdollisuuksia eikä pienissä ryhmissä opiskelu katoa mihinkään. Muutokset laittavat meidän pohtimaan arjen käytäntöjä uusin silmin, mikä ei ole kivutonta mutta se tarjoaa mahdollisuuden uusille tavoille ja aluille.
2/2025

Artikkelien selaus

Previous post
Next post
©2025 Neuvola ja kouluterveys -lehti | WordPress Theme by SuperbThemes