Skip to content
neuvolajakouluterveys
Neuvola ja kouluterveys -lehti
  • Etusivu
  • Lehti
  • Artikkelit
  • Arkisto
  • Mediatiedot
neuvolajakouluterveys
Neuvola ja kouluterveys -lehti

Rintasyöpä varjostaa raskautta ja imetystä

Neuvola ja kouluterveys, 25.10.202525.10.2025
Facebooktwitterlinkedin

Myös nuori, hedelmällisessä iässä oleva nainen voi sairastua rintasyöpään. Ammattilaiset kohtaavat vastaanotolla yhä useammin sairastumisriskiin liittyviä huolia.

Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 henkilöä. Rintasyöpä tavoittaa joka seitsemännen naisen jossain elämänsä vaiheessa. Vaikka rintasyöpä on tyypillisimmin keski-ikäisten ja iäkkäiden naisten sairaus, voi siihen sairastua myös nuori. 

Hedelmällisessä iässä olevan sairastumisriski on melko vähäinen, mutta sairauden erityispiirteet, kuten syövän mahdollinen aggressiivisuus tai riski uusimiseen, tekevät tilanteesta usein haastavan. 

Mistä rintasyöpä johtuu?

Rintasyövän syntyyn vaikuttaa joukko monimutkaisia prosesseja, jolloin yksittäistä tekijää ei aina voida nimetä. Vain 5–10 % rintasyöpätapauksista liittyy geeneihin, mutta nuorilla rintasyövän taustalla on useammin perinnöllinen alttius. Ikääntymisellä ja elämäntavoilla on merkittävä vaikutus rintasyövän todennäköisyyteen – jopa kolmasosa selittyy elintapavalinnoilla. 

Valtaosassa tapauksia rintasyöpä on hormonipositiivinen, jolloin elimistön tuottama estrogeeni auttaa syöpäsoluja monistumaan vauhdittaen syövän kehittymistä. Esimerkiksi alkoholi, vaihdevuosien jälkeinen ylipaino sekä tietyt vaihdevuosioireiden hoitoon käytettävät hormonivalmisteet lisäävät estrogeenin määrää kehossa, mikä lisää sairastumisriskiä. Riski on pienempi niillä, jotka ovat synnyttäneet, imettäneet ja liikkuvat säännöllisesti.

Rintasyöpä raskauden ja imetyksen aikana

Todennäköisyys sairastua rintasyöpään raskauden tai imetyksen aikana on hyvin pieni, vain noin 0,02–0,1 %. Synnyttäjien iän noustessa riski kuitenkin kasvaa. Lisäksi diagnoosi saattaa viivästyä rinnoissa raskauden ja imetyksen aikana tapahtuvien fysiologisten muutosten vuoksi. Esimerkiksi maidoneritykseen ja rintakudoksen muutoksiin liittyviä kyhmyjä voi olla vaikeaa erottaa rintasyövän oireesta. Imetyksen aikainen verinen erite saattaa johtua nännin ja nännipihan vaurioista, mutta kertoa myös rintasyövästä. 

Jokainen muutos, joka ei katoa rinnasta muutamassa viikossa, on syytä tutkia tarkemmin myös raskauden ja imetyksen aikana. Muutoin diagnoosi saattaa viivästyä.

Hoitojen vaikutus raskauteen ja imetykseen 

Rintasyöpähoidot vaikuttavat merkittävästi raskauteen ja imetykseen. Jokaiselle sairastuneelle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, jossa huomioidaan sekä lapsen että raskaana olevan terveys ja turvallisuus. 

Nuoren rintasyöpä on usein aggressiivista laatua, eli syöpä kasvaa nopeasti ja lähettää herkästi etäpesäkkeitä. Tällöin hoito vaatii laajan keinovalikoiman käyttöä. Osa syöpälääkkeistä on kuitenkin raskauden aikana vasta-aiheisia ja myös leikkaus- ja sädehoitoihin liittyy lukuisia riskejä. Hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen vaaditaan moniammatillisen tiimin saumatonta yhteistyötä, jotta raskaus saadaan saatettua turvallisesti täysiaikaisesti loppuun yhtäaikaisesti mahdollisimman tehokkaiden ja oikea-aikaisten syöpähoitojen kanssa. 

Syöpälääkkeet erittyvät rintamaitoon ja ovat tyypillisesti haitallisia imeväisikäiselle lapselle, jolloin imetys yleensä tauotetaan lääkehoitojen ajaksi. Mikäli maidontuotantoa ylläpidetään esimerkiksi säännöllisellä pumppaamisella, voi imetystä jatkaa lääkehoitojen päätyttyä. 

Sädehoito ja rinnan leikkaus saattavat vaurioittaa rintakudosta ja maitotiehyitä tai rintojen ja nännin ihoa siten, ettei maidontuotanto onnistu tai imetys vaikeutuu. Usein rintasyövän sairastaneelle suositellaankin imetystä terveen rinnan puolelta. 

Lisääntymisterveys rintasyövän jälkeen 

Nuorilla rintasyöpähoitojen vaikutus hedelmällisyyteen ja hormonitoimintaan on merkittävä huolenaihe. Lisäksi hoitojen pitkäkestoiset vaikutukset – kuten vaihdevuosioireet, muutokset seksuaalisuudessa ja henkinen kuormitus – saattavat olla erityisen haastavia.  

Solunsalpaajahoidot voivat aiheuttaa hedelmättömyyttä. Ennen syöpähoitojen alkua hedelmällisessä iässä oleva onkin hyvä ohjata lisääntymislääketieteen asiantuntijan vastaanotolle, jossa lääkäri arvioi tarpeen munasolujen tuotantoa suojaavan lääkityksen käyttöön ja munasolujen tai alkioiden pakastamiseen. Raskautta on suositeltavaa yrittää aikaisintaan kaksi vuotta hoitojen päättymisen jälkeen rintasyövän uusiutumisriskin vuoksi.  

Sairastettu rintasyöpä vaikuttaa myös ehkäisymenetelmien valintaan. Ensisijaisia menetelmiä ovat kuparikierukka ja kondomi. Hormonivalmisteita ei suositella, mutta vaikeiden kuukautiskipujen tai runsaiden vuotojen vuoksi käyttöön voidaan joskus ottaa hormonikierukka.  

Useimmilla syövän sairastaneilla raskaudet ja synnytykset sujuvat tervehtymisen jälkeen hyvin. Syöpähoidot kuitenkin altistavat odottajan raskauden aikaisille ongelmille. Raskautta on syytä seurata tavallista tarkemmin, sillä ennen raskautta saatu solunsalpaajahoito altistaa ennenaikaiselle synnytykselle ja lapsen pienipainoisuudelle. Lisäksi raskaus päättyy tavallista useammin sektioon. 

Rintasyövän hoito on Suomessa huippuluokkaa

Jopa 92 % rintasyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Erityisesti varhaisessa vaiheessa löydetyn syövän hoitotulokset ovat lohdullisia, sillä jopa 99 % paikallisista, metastasoimattomista rintasyövistä saadaan parannettua. 

Etäpesäkkeinen rintasyöpä on parantumaton sairaus, mutta silloinkin hyvää elämänlaatua on parhaimmillaan mahdollista ylläpitää lukuisia vuosia. 

Tarjoa psykososiaalista tukea

Rintasyöpä nuorena on harvinainen mutta vakava sairaus. Nuorena siihen sairastuminen vaikuttaa usein voimakkaasti identiteettiin, sosiaalisiin suhteisiin ja tulevaisuudensuunnitelmiin, kuten perheen perustamiseen. Ammattilaiset voivat antaa näyttöön perustuvaa tietoa sekä kannustaa rintojen omatarkkailuun ja terveyttä edistäviin elämäntapavalintoihin.

Ammattilaisen tehtävänä on tarjota nuorelle myös tukea elämän suurissa kysymyksissä yksilöllisesti ja ikään sopivalla tavalla. Vertaistuen merkitys kannattaa huomioida. Nuori rintasyöpään sairastunut ei ole yksin: jokainen päivä voi tuoda mukanaan mahdollisuuden toipua ja löytää toivoa.

Pilvi Kyrönlahti kasvokuva

Pilvi Kyrönlahti

Järjestösuunnittelija, Tunne Rintasi ry

Denver_752858746.132847

Jussi Hänninen

Kätilö, Vuoden 2024 tissiteko -tunnustus

Aalto-Viljakainen, T., Niinikoski, L., & Ranta, V. (2025). Rintasyöpä ja raskaus: Suomen Rintasyöpäryhmä ry:n valtakunnallinen diagnostiikka- ja hoitosuositus. Suomen Rintasyöpäryhmä ry. https://rintasyoparyhma.yhdistysavain.fi/hoitosuositus/

Durrani, S., Akbar, S., & Heena, H. (2018). Breast cancer during pregnancy. Cureus, 10(7). https://doi.org/10.7759/cureus.2941

Johnson, H. M., Mitchell, K. B., & Academy of Breastfeeding Medicine. (2020). ABM Clinical Protocol #34: Breast cancer and breastfeeding. Breastfeeding Medicine, 15(7), 429–434. https://doi.org/10.1089/bfm.2020.29157.hmj

2/2025

Artikkelien selaus

Previous post
Next post
©2025 Neuvola ja kouluterveys -lehti | WordPress Theme by SuperbThemes