Vauva- ja perhemyönteisyysohjelma varmistaa neuvolatyön laatua Neuvola ja kouluterveys, 25.10.202525.10.2025 Imetysohjaus ja varhainen vuorovaikutus ovat neuvolatyön ydintä. Helsingissä ohjelmaa on kehitetty niin, että perheet saavat yhdenmukaista ja tarpeisiinsa vastaavaa tukea. Neuvolan vauva- ja perhemyönteisyysohjelma on kansainväliseen näyttöön perustuva terveyden edistämisen laatustandardi, joka ohjaa perheiden kohtaamista ja ohjauksen laatua neuvolatyössä. Ohjelma pohjautuu WHO:n synnytyssairaaloiden kymmenen askeleen vauvamyönteisyysohjelmaan ja tuo sen periaatteet osaksi perusterveydenhuoltoa. Suomessa ohjelma tarjoaa neuvolatyön ammattilaisille yhtenäiset toimintamallit raskaana olevien ja perheiden imetysohjaukseen sekä varhaisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Ohjeet perustuvat näyttöön, ja ohjelma sisältää sekä itsearviointityökalun että ulkoisen arvioinnin.Kansainväliset kokemukset muun muassa Kanadasta ja Norjasta vahvistavat ohjelman merkityksen perusterveydenhuollossa. Esimerkiksi Norjassa ohjelmaa toteuttaneissa yksiköissä täysimetysluvut nousivat puolen vuoden ikään saakka. Ei pelkkää imetystäUsein ajatellaan, että vauva- ja perhemyönteisyysohjelma sisältää vain imetysohjaukseen liittyviä hoitokäytäntöjä. Todellisuudessa ohjelmassa otetaan huomioon kaikki perheet vauvan ruokintatavasta riippumatta. Terveydenhoitajat antavat ohjausta myös korvikkeella vauvaa ruokkiville perheille esimerkiksi vauvantahtisesta pulloruokinnasta, sylikontaktin merkityksestä ruokailutilanteessa sekä korvikkeen turvallisesta antamisesta ja käsittelystä.Helsingissä ohjelmaan on lisätty myös varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemisen näkökulmat. Nämä osa-alueet vahvistavat toisiaan ja muodostavat kokonaisuuden, joka on neuvolatyön ytimessä. Vauva- ja perhemyönteisyysohjelma on neuvolatyön palvelulupaus: Jokainen perhe saa yksilöllistä perheen tarpeista ja toiveista lähtevää ohjausta ja tukea. Kun ohjaus ja tuki toteutuvat oikea-aikaisesti, vanhemmat kokevat pärjäävyyttä ja onnistumista. Tämä lisää täysimetyksen toteutumista, vahvistaa vanhemmuutta ja tukee varhaista vuorovaikutusta. Pitkäaikaiset vaikutukset näkyvät koko perheen hyvinvoinnissa. Neuvoloissa on viime vuosina tunnistettu lisääntynyttä tuen tarvetta: monilla vanhemmilla on kokemuksia ahdistuksesta, avuttomuudesta ja yksinäisyydestä sekä vähäisistä tukiverkostoista. Helsingin neuvoloiden vauva- ja perhemyönteisyysohjelman seitsemän askelta: Neuvolan vauva- ja perhemyönteisyysohjelma: kirjallinen imetyksen toimintasuunnitelma ja toimintamallit imeväisen ravitsemuksen, varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemiseen. Henkilökunnan osaamisen ja asiantuntemuksen ylläpito. Lasta odottavien perheiden ohjaus imeväisikäisen ravitsemuksesta ja kiintymyssuhteen merkityksestä vauvan kasvuun ja kehitykseen. Imeväisikäisen ravitsemuksen tukeminen. Imetyksen tukeminen ja oikea-aikainen lisäruokien aloitus. Vauva- ja perhemyönteisen ilmapiirin luominen. Hoidon jatkuvuus ja yhteistyö. Tuki alkaa jo raskausaikanaHelsingissä neuvoloissa toteutettu raskausajan imetysohjaus tarjoaa perheille tietoa ja tukea yksilökäynneillä ja perhevalmennuksessa, jota on kehitetty yhdessä synnytyssairaalan kanssa. Ohjaus kattaa myös varhaiseen vuorovaikutukseen ja vanhemmuuden vahvistamiseen liittyviä teemoja. Vanhempien toiveista ja tuen tarpeista keskustellaan jo raskauden alkuvaiheessa. Tieto välitetään myös synnytyssairaalaan. Ohjauksen painopiste on vauvan ensipäivissä ja -viikoissa. Vanhempia ohjataan turvaamaan maidonnousua käytännön keinoilla, kuten tiheällä imetyksellä, ihokontaktilla ja tarvittaessa lypsämisellä.Pikkuvauva-arjen intensiivisyys ja imetykseen tai vauvan ruokailuihin kuluva aika tulee tuoreille vanhemmille yllätyksenä. Tavoitteena on valmentaa tulevia vanhempia jo raskausaikana antamalla realistista tietoa.Moniammatillinen toimintakulttuuri vahvistaa viestiäHelsingissä on koulutettu myös muita lapsiperheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia, jotta he tuntisivat ohjelman sisällön laajasti. Neuvolalääkärit puhuvat imetyksestä sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen. Tämä kannustaa vanhempaa ja tukee imetyksen jatkumista. Varsinaisen imetysohjauksen antavat kuitenkin terveydenhoitajat, joilla on tähän erityiskoulutus ja säännöllisesti päivitettävä osaaminen.Ohjauksen lähtökohtana ovat aina perheen yksilölliset toiveet ja tarpeet. Vaikka suurin osa odottajista haluaisi imettää, tilastojen mukaan imetys ei Suomessa toteudu toiveiden mukaisesti. Syitä tähän ovat muun muassa ohjauksen katkonaisuus ja hoidon jatkuvuuden puute. Kansallinen koordinaatio katkesi Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastasi neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden vauva- ja perhemyönteisyystyön kansallisesta koordinoinnista sekä auditoinneista vuodesta 2007 alkaen. THL:n Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma (2018–2022) asetti tavoitteeksi, että vähintään puolet äitiys- ja lastenneuvoloista olisi vuoteen 2022 mennessä käynnistänyt toimintansa kehittämisen Vauva- ja perhemyönteisyysohjelman mukaisesti ja valmistautunut sertifiointiin. Sertifikaatti myönnetään viideksi vuodeksi auditoinnin perusteella.Vuoden 2024 lopussa THL kuitenkin lopetti kansallisen vauvamyönteisyysohjelmien koordinoinnin muutosneuvottelujen seurauksena. Samanaikaisesti SOTE-uudistus on ohjannut vauva- ja perhemyönteistä toimintaa hyvinvointialueiden HYTE-strategioiden osaksi, ja monet alueet ovatkin lähteneet aktiivisesti kehittämään käytäntöjä neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa.Alueellinen eriarvoisuus uhkaaTilanne on ristiriitainen: yksiköt eri puolilla maata valmistautuvat sertifikaatin hakemiseen, mutta kukaan ei enää vastaa auditointien toteutuksesta eikä kehittämistyön valtakunnallisesta ohjauksesta. Kansallisen koordinaation puuttuminen uhkaa lisätä alueellisia eroja. Haaste korostuu erityisesti alueilla, joilla synnytyssairaaloita on lakkautettu ja neuvolat siirtyneet palveluverkkouudistusten myötä yhä kauemmaksi perheistä. Ilman yhtenäistä ohjausta perheiden saama tuki voi vaihdella merkittävästi asuinpaikan mukaan.Jotta perheet saisivat toivomaansa tukea, tarvitaan valtakunnallista sitoutumista vauva- ja perhemyönteisiin käytäntöihin. Ohjelman mukainen ohjaus kattaa koko polun raskausajasta pitkälle taaperoikään. Kun imetys sujuu vanhempien toiveiden mukaisesti, se vahvistaa samalla myös vanhemmuutta ja vuorovaikutusta lapsen kanssa.Laatu kuuluu kaikille perheilleNeuvoloissa asioi noin 99,7 prosenttia odottajista ja 99,5 prosenttia pikkulapsiperheistä. Vauva- ja perhemyönteisyysohjelman hoito- ja ohjauskäytännöt koskettavat miltei jokaista suomalaista odottajaa ja vauvaperhettä. Siksi on tärkeää, että neuvolan johto on sitoutunut, esimerkiksi mahdollistamalla työlle riittävän resursoinnin ja huolehtimalla henkilökunnan osaamisesta.Me neuvolatyön asiantuntijat näemme, että jokaisen odottajan ja vauvaperheen kuuluu saada hoitoa vauva- ja perhemyönteisessä yksikössä. Ohjelma on laadunvarmistusta, jolla turvataan perheille laadukas, näyttöön pohjautuva ja yksilöllinen ohjaus herkässä elämänvaiheessa. Nina KivilaaksoAsiantuntijaterveydenhoitajaTerveydenhoitaja YAMK, imetyskouluttaja, IBCLCSuomen Vauvamyönteisyyskouluttajat Ry Kirsi OtronenYlihoitajaTtM, ImetyskouluttajaSuomen Vauvamyönteisyyskouluttajat Ry 2/2025