Facebooktwitterlinkedin

Kuva: Veikko Somerpuro

Dosentti, yliopistonlehtori
Maijaliisa Erkkola on saanut Helsingin yliopiston maa- talous-metsätieteellisen tiedekunnan vuoden vaikuttaja -palkinnon ansioistaan lasten ravitsemukseen liittyvien tutkimushankkeiden tuloksien soveltamisesta käytäntöön ja niiden monikanavaisesta viestinnästä sellaisille kohderyhmille, jotka eivät yleensä ole tiedeviestinnän kohteena.

Dosentti Maijaliisa Erkkola johtaa tutkimushankkeita, jotka kohdistuvat päiväkoti-ikäisten lasten ravitsemukseen ja ruokakasvatukseen. Hän on ansioitunut tutkimustulosten soveltamisessa käytäntöön kohderyhmissä, eli lapsia ja heidän vanhempiaan sekä päiväkotien henkilökuntaa, kiinnostavalla tavalla. Valinnassa korostui erinomaisesti toteutettu tutkimukseen perustuvan tiedon jakaminen ja vaikuttavuuden toteutuminen kohderyhmissä, jotka harvemmin ovat tiedeviestinnän kohteena. Valintaan vaikutti vahvasti myös aiheen yhteiskunnallinen merkittävyys: päiväkotilapset ja lapsiperheet ovat suuri ja merkittävä kohderyhmä, sillä lapsuudessa opitut terveelliset valinnat vaikuttavat yksilön koko elämänkaareen, kuluttajana käyttäytymiseen sekä pitkällä aikavälillä suomalaiseen kansanterveyteen.

Tutkimushankkeen tuloksia on hyödynnetty myös ensimmäisissä kansallisissa varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksissa, joiden tekemiseen Erkkola osallistui työryhmän jäsenenä. Erkkola on edistänyt omalla työllään ratkaisujen. löytämistä kohti vastuullista käyttäytymistä ja sitä kautta kestävää kehitystä.

–Monitieteinen ja -ilmeinen yliopisto ei voi eristäytyä akateemiseen kuplaansa, vaan sen tulee olla luonteva osa kansalaisten arkea. Se mahdollistaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja tieteen eläväksi tekemisen monilla eri tasoilla. Asiantuntijoina meillä on velvollisuus myös puhua niiden puolesta, joilla ei ole resursseja puolustaa itseään. Terveemmän ja kestävämmän tulevaisuuden turvaaminen tuleville sukupolville on yksi päätehtävämme. Tämä palkinto on koko ryhmälleni ilahduttava tunnustus usein ansioluetteloissa näkymättömäksi jäävästä vaikuttamistyöstä, sanoo Erkkola.

Vuonna 2014 alkanut Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskes- kuksen DAGIS-tutkimushanke viestii aktiivisesti tuloksistaan hyödyntäen monipuolisesti eri viestintäkanavia, kuten aktiivisesti ylläpidettyjä verkkosivuja, blogia, Twitter-tiliä ja Facebook-sivua. Lisäksi hankkeessa on luotu materiaalipankki, joka kokoaa yhteen vinkkejä ja materiaaleja varhaiskasvatuksen sekä perheiden ruoka- kasvatuksen tueksi sekä tietoa ja välineitä asiantuntijatyöhön. Erkkolan johdolla on osana EIT Food School Network -hanketta kehitetty lapsille suunniteltu digitaalinen ’Myyrän mielikasvikset’ -peli, joka opastaa ja innostaa päiväkoti-ikäisiä lapsia tutustumaan kasviksiin sekä harjoittamaan itsesäätelyä. Ilmainen sovellus on tarkoitettu ruokakasvatuksen välineeksi varhaiskasvatukseen. Kokeilupäiväkodeissa
Suomessa ja Puolassa sekä lapset että varhaiskasvattajat ovat ottaneet sovelluksen hyvin vastaan.

–Lasten leikissä peikkokin vaihtaa makkaran ja pizzan porkkanaan ja kaaliin, koska on kuulema kokeillut Myyrän mielikasvikset-peliä, kertoo Erkkola saamastaan palautteesta.

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta myöntää vuosittain Vuoden vaikuttaja -palkinnon tiedekunnan aloihin liittyvistä erityisistä ansioista tiedeviestinnässä ja tutkimustulosten käytäntöön viennissä.

Maijaliisa Erkkola on saanut tutkimusrahoitusta EIT Food -hankkeelta, joka on osa EU:n Horisontti 2020 -ohjelmaa

KYSELE, KUUNTELE ja PUHU vasta sitten

KYSELE, KUUNTELE ja PUHU vasta sitten

Seija SihvolaKuva: Jaakko Sihvola ”Kuinka riippuvaisia olemmekaan toisistamme ja toistemme huomioimisesta. Tämä toivottavasti pysyy mielissämme pitkään.” Näin sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö 2021 uudenvuodenpuheeessaan. Koronaoloihin johtajamme tietenkin...

lue lisää
Hyvinvoinnin tukipilarit

Hyvinvoinnin tukipilarit

Lapsi 2000 ry:llä on kymmeniä terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajäseniä. He toimivat tärkeänä resurssina ja taustavoimana myös tämän lehden teke misessä. Tässä TES tarinasarjassa kerromme, miten asiantuntijajäsenet itse yrittävät ehkäistä sairauksia ja toimia...

lue lisää
Terveyden polku vie hyvää kohti

Terveyden polku vie hyvää kohti

Seija SihvolaLapsen suoja on vanhemman viisaus. Lapsen terveys edistyy vanhemman osaamisesta. Nykyisessä Suomessa nuoret aikuiset, tulevat vanhemmat, ovat saaneet terveyteen liittyvää tietoa systemaattisesti vuosien ajan. Myös tänne muuttaneet saavat ohjantaa.Terveys...

lue lisää
Vihreä terveystieto puntarissa

Vihreä terveystieto puntarissa

Hilla Ristimäki TtMIhmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhdetta lukion terveystiedon oppikirjoissa sel-vittävä pro gradu paljastaa, että ihminen on kaiken keskiössä, luonto on sivuroolissa. Oppi-kirjat heijastavat tämänhetkisiä arvoja.Ekosysteemien kriisin ja...

lue lisää
Lapset jäämässä moraalipaniikin varjoon

Lapset jäämässä moraalipaniikin varjoon

Matti Rimpelä Tämä vuosi alkoi kuten aikai-semmatkin, mutta sitten kaikki muuttui. Kohtasimme uuden virusepidemian. Erilaisen kuin aikaisemmin. Tartunnan, sairastumisen ja kuoleman uhka sai yhä enemmän tilaa joukkoviestimissä.   spandemia  alkoi  hallita  kaikkea...

lue lisää
Sanan ja valon iloa

Sanan ja valon iloa

Seija SihvolaHyvillä sanoilla vaikutetaan. Kun hyvät sanat tulevat lihaksi, alkaa tapahtua. Yle on kutsunut meitä kaikkia hyväntekeväisyyden Lahjoita puhetta -talkoisiin. Julkkisten esittämät Mun sana lempisanalista kuuluu hankkeen markkinointikeinoihin. Sanat ovat...

lue lisää
Lapsen terveysrutiineista voimaa

Lapsen terveysrutiineista voimaa

Seija SihvolaPieni kuusivuotias jalkapalloilija kiitti uunituoreesta, itse leipomastaan pullasta ja ilmoitti samalla, ettei halua syödä niitä enempää. Perusteluna oli se, että hän oli lyönyt isänsä kanssa vetoa siitä, kumpi syö herkkuja vähemmän. Vau! Vierellään...

lue lisää
Mitä tapahtuisi, jos meitä ei olisi?

Mitä tapahtuisi, jos meitä ei olisi?

Valtionvarainministeriön (VM) budjettiesityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukeen kohdistuu peräti 127 miljoonan euron leikkaus, joka tarkoittaisi joka kolmannen euron leikkausta kuluvaan vuoteen verrattuna. Tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa on tärkeä...

lue lisää
Seura, peli, nuoruus ja tango

Seura, peli, nuoruus ja tango

Seija SihvolaKatsoin kahden päivän välein kaksi elokuvaa, joiden raamit olivat samanlaiset. Molemmissa elokuvissa käsikirjoittajana ja ohjaajana oli sama henkilö. Ensin 2020 ilmestyneen draamakomediaelokuva Seurapelin, käsikirjoittaja-ohjaajana Jenni Toivoniemi,...

lue lisää
Me ollaan samanlaisia isoäitejä – kaikki

Me ollaan samanlaisia isoäitejä – kaikki

Seija SihvolaVuonna 1890 syntynyt isoäitini Katariina, isäni äiti, oli huutolaislapsi. Hänet myytiin huutokaupalla alimman hoitotarjouksen tehneelle neljän lapsen yksinhuoltajaäidille, joka halusi pientä toimeentulorahaa huutamastaan lapsesta. Katariinaa ei pantu...

lue lisää