Lapsiperheiden sosiaalipalvelut: tukea oikeaan aikaan

Lapsiperheiden tuen tarvetta tarkastellaan nykyään entistä kokonaisvaltaisemmin. Palveluita ei tarvitse odottaa siihen asti, kun ongelmat ovat jo kasautuneet.

Vuoden 2015 sosiaalihuoltolain uudistus merkitsi käännekohtaa suomalaisessa sosiaalihuollossa. Painopiste siirtyi korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen sekä asiakkaiden osallisuuden ja kokonaisvaltaisen kohtaamisen vahvistamiseen. Tavoitteena on tukea perheen arkea ennakoivasti ja oikea-aikaisesti.

Apua arjen haasteisiin

Monet lapsiperheiden tarvitsemat sosiaalipalvelut ovat saatavilla ilman virallista sosiaalihuollon tai lastensuojelun asiakkuutta. Tukea voidaan tarjota esimerkiksi silloin, kun vanhemmuus kuormittaa, arjen hallinta on vaikeaa tai lapsen kehitykseen kaivataan tukea, vaikka vakavaa huolta ei olisi.

Tällaisiin tilanteisiin soveltuvat matalan kynnyksen palvelut, kuten kotipalvelu, kasvatus- ja perheneuvonta sekä sosiaaliohjaus.

Lapsiperheillä on oikeus kotipalveluun silloin, kun se turvaa arjessa selviytymistä ja toimintakykyä. Kasvatus- ja perheneuvonta edistää lapsen hyvinvointia, tukee vanhemmuutta ja vahvistaa perheen vuorovaikutusta. Sosiaaliohjaus auttaa esimerkiksi palveluihin hakeutumisessa sekä tukee vanhemman jaksamista arjessa auttamalla esimerkiksi uneen ja päivärytmiin liittyvien pulmien ratkaisemisessa.

Perhesosiaalityöstä erityistä tukea

Erityisestä tuen tarpeesta puhutaan silloin, kun perheen elämässä on useita samanaikaisia tai pitkäkestoisia haasteita, jotka kuormittavat arkea ja voivat vaarantaa lapsen terveyden tai kehityksen. Näitä voivat olla esimerkiksi vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmat, äkilliset kriisit, vanhemmuuden vaikeudet tai lapsen oireilu. Myös tilanteet, joissa lapsella on monimuotoinen tuen tarve tai vaikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja esimerkiksi vamman vuoksi, voivat edellyttää erityistä tukea.

Perhesosiaalityön palveluihin kuuluvat muun muassa perhetyö, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta, vertaisryhmät sekä tilapäishoito. Näitä palveluita voidaan tarjota perheelle silloin, kun tilanne vaatii laaja-alaisempaa ja pitkäkestoisempaa tukea. Perhesosiaalityön asiakkaille voidaan myös esimerkiksi tarjota kotipalvelua tavanomaista intensiivisemmin.

Perhesosiaalityö perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja perheen suostumukseen. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita voidaan järjestää perheelle myös lastensuojelun avohuollon tukitoimina. Tällöin perhe on lastensuojelun asiakas ja velvollinen osallistumaan sovittuihin tukitoimiin.

Yhteys sosiaalihuoltoon

Lapsen erityisen tuen tarvetta arvioidaan palvelutarpeen arvioinnin kautta. Arvioinnista vastaa sosiaalityöntekijä, ja sen voi käynnistää huoltaja itse. Myös esimerkiksi läheinen, opettaja, varhaiskasvatuksen työntekijä tai muu viranomainen voi olla yhteydessä sosiaalihuoltoon tuen tarpeen selvittämiseksi yhteistyössä huoltajan kanssa.

Arviointi aloitetaan seitsemän päivän kuluessa yhteydenotosta ja sen on valmistuttava kolmen kuukauden kuluessa. Arvioinnin perusteella laaditaan henkilökohtainen asiakassuunnitelma ja perhe ohjataan oikeanlaisen tuen piiriin.

Palvelutarpeen arviointi ei tarkoita automaattista lastensuojelun asiakkuutta. Usein riittävä tuki löytyy sosiaalihuollon muista palveluista tai peruspalveluiden kautta.

Jos kuitenkin lapsen terveys tai kehitys on vakavasti uhattuna eikä perhesosiaalityön tarjoama tuki riitä tai sitä ei haluta vastaanottaa, voidaan tarvita lastensuojelulain mukaisia tukitoimia.

Lastensuojelu velvoittaa

Lastensuojelutarpeen arviointi on osa sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointia. Lastensuojelun tarve on arvioitava myös silloin, kun on perusteltu syy epäillä, että lapsen hyvinvointi on vakavasti vaarantunut.  Arvioinnissa selvitetään, täyttyvätkö lastensuojelun aloittamisen kriteerit ja mitä toimenpiteitä tarvitaan lapsen edun turvaamiseksi.

Arviointi tehdään yhteistyössä perheen kanssa, mutta lapsen näkökulma ja turvallisuus ovat keskiössä. Lasta voidaan tarvittaessa kuulla myös erikseen.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimina perheelle voidaan järjestää sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden lisäksi esimerkiksi tehostettua perhetyötä, perhekuntoutusta tai muita lasta ja vanhempia tukevia palveluja. Viimeisenä keinona käytetään sijoitusta kodin ulkopuolelle, mikäli muut toimet eivät riitä turvaamaan lapsen kehitystä.

Tukena jo varhaisessa vaiheessa

Varhainen tuki alkaa usein peruspalveluista – esimerkiksi neuvolasta, varhaiskasvatuksesta tai koulusta. Näissä palveluissa lapsi ja perhe kohdataan arjessa, ja mahdolliset tuen tarpeet voidaan havaita ajoissa.

Terveydenhoitajat, opettajat ja varhaiskasvatuksen työntekijät voivat tunnistaa tuen tarpeita ja ohjata perheitä palveluiden piiriin. He voivat osallistua myös monialaiseen arviointiin ja toimia koordinoivina työntekijöinä, kun perhe tarvitsee usean tahon tukea, mutta ei vielä ole sosiaalihuollon tai lastensuojelun asiakas.

Terveydenhuollon ja kasvatusalan ammattilaisten näkemys perheen tilanteesta voi olla arvokas osa palvelutarpeen arviointia ja auttaa varmistamaan, että perhe saa oikeanlaista ja oikea-aikaista apua.

Sanastoa

Varhainen tuki
Ennaltaehkäisevän lastensuojelun tarkoituksena on tarjota tukea ennen kuin ongelmat ehtivät kasaantua. Varhaisen tuen avulla pyritään vahvistamaan perheen arkea ja ehkäisemään raskaampien palveluiden tarvetta.

Perhesosiaalityö
Perhe saa pitkäkestoista, vapaaehtoisuuteen perustuvaa tukea sosiaalihuoltolain mukaisesti. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja turvata lapsen hyvinvointi.

Lastensuojelun avohuolto
Tarjotaan, kun lapsen hyvinvointi on vaarantunut. Avohuollon tukitoimina voidaan toteuttaa sekä sosiaalihuoltolain että lastensuojelulain mukaisia palveluita. Tällöin perhe on velvollinen osallistumaan tukitoimiin.

Sijaishuolto
Tarkoittaa lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voi toteutua esimerkiksi perhehoidossa tai lastensuojelulaitoksessa.

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus
Voidaan tehdä jo ennen lapsen syntymää, jos on syytä epäillä, että syntyvällä lapsella on vakava tuen tarve esimerkiksi vanhemman päihdeongelman vuoksi.

Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus
Velvollisuus koskee monia ammattihenkilöitä. Ilmoitus tehdään, jos lapsen hoito, huolenpito tai kasvuolosuhteet herättävät huolta lapsen hyvinvoinnista.

Kun huoli herää

Joskus terveydenhoitaja, lääkäri tai muu terveydenhuollon, perhekeskuksen tai koulun työntekijä voi huomata merkkejä siitä, että lapsella tai nuorella ei ehkä ole kaikki hyvin.

Vanhempi voi myös itse kertoa neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa kokevansa uupumusta, jaksamisen haasteita tai tarvitsevansa tukea perhearkeen.

Ensimmäisenä on hyvä keskustella huoltajan kanssa havainnoista. Yhteinen keskustelu auttaa hahmottamaan perheen ja lapsen tai nuoren tilannetta.

Varhaisen tuen tai ennaltaehkäisevän lastensuojelun palveluihin perhe voi yleensä olla yhteydessä itse. Voidaan myös sopia, että työntekijä tekee ensimmäisen yhteydenoton. Vanhemmat saattavat kaivata vahvistusta sille, että huolenaiheisiin kannattaa tarttua jo varhaisessa vaiheessa. Näin voidaan ehkäistä esimerkiksi uupumuksen syvenemistä.

Perheitä tukevia palveluita tarjoavat myös monet kolmannen sektorin toimijat.

Jos perheen tilanne on monimutkainen tai siihen liittyy enemmän huolta lapsen tai vanhemman voinnista, ammattilainen ja huoltaja voivat yhdessä tehdä sosiaalihuoltoon pyynnön tuen tarpeen arvioimiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalihuollon ammattilaiset selvittävät, millaista tukea lapsi tai nuori – ja mahdollisesti koko perhe – voisi tarvita ja miten sitä olisi mahdollista järjestää.

Vanhemmille on hyvä korostaa, että avun pyytäminen ei ole merkki epäonnistumisesta vanhempana eikä johtopäätös huonosta perhetilanteesta. Tavoitteena on auttaa perheitä ajoissa ja oikealla tavalla sekä löytää keinoja, jotka tukevat lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointia arjessa – ei tuottaa häpeää tai syyllisyyttä.

Avoin keskustelu luo pohjan yhteistyölle. Huolenaiheet ja havainnot kannattaa ottaa avoimesti puheeksi vanhemman kanssa. Jos työntekijällä on vakava huoli lapsen hyvinvoinnista, lastensuojeluilmoitus on tehtävä viipymättä. Silloinkin on hyvä keskustella vanhempien kanssa ilmoituksen tekemisestä ja sen syystä.

Kiireellisessä tilanteessa lastensuojeluilmoitus on aina tehtävä sosiaalihuoltoon välittömästi, vaikkei asiasta ole ollut mahdollista keskustella etukäteen. Jos epäilet, että lapsi on joutunut pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, ota yhteyttä lastensuojeluun ilman, että keskustelet lapsen tai hänen huoltajansa kanssa. Voit aluksi myös kysyä neuvoa lastensuojelusta kertomatta lapsen henkilöllisyyttä.

Teksti: Eeva Itkonen & Marjo Myyrä