Onnellisten vanhempien lapsilla on enemmän terveellisiä elintapoja

[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”3.29.3″ custom_padding=”0px||12px|||”][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”3.29.3″ custom_padding=”||14px|||”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”3.29.3″][et_pb_image src=”https://www2.neuvolajakouluterveys.fi/wp-content/uploads/2020/04/liikuntatutkimus.jpg” _builder_version=”4.4.2″ custom_margin=”||7px|||”][/et_pb_image][/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”3.29.3″][et_pb_text _builder_version=”4.4.2″ custom_margin=”19px||-3px|||”]

Liikuntalääketieteenpäivät 2019

[/et_pb_text][et_pb_text _builder_version=”4.4.2″ custom_padding=”12px|||||”]

Tausta: Lasten lihavuuden lisääntyminen on yksi merkittävimmistä maailmanlaajuisista terveysongelmista. Energiatasapainoon vaikuttavien elintapojen yhteisesiintymisellä voi olla suurempi vaikutus lasten ylipainoon ja terveyteen kuin yksittäisillä elintavoilla. Vanhempien subjektiivisen hyvinvoinnin yhteyttä lasten terveellisten elintapojen yhteisesiintymiseen ei puolestaan ole juurikaan tutkittu.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.4.2″][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.4.2″][et_pb_text _builder_version=”4.4.2″]

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää vanhempien onnellisuuden yhteyttä päiväkoti-ikäisten lasten terveellisten elintapojen yhteisesiintymiseen.

Menetelmät: Tutkittavina olivat 660 vanhempi–lapsi-paria (88 % vanhemmista äitejä, lasten keski-ikä 4,7 vuotta ± 0,9), jotka osallistuivat vuosina 2015 ja 2016 DAGISpoikkileikkaustutkimukseen. Vanhempien onnellisuus selvitettiin validoidulla onnellisuus- kyselylomakkeella (Subjective Happiness Scale), jossa onnellisuuteen viittaa korkeampi pistemäärä (skaala 1–7). Lisäksi vanhemmat raportoivat lasten kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä sokeripitoisten ruokien käytön frekvenssikyselylomakkeella (Food Frequency Questionnaire) ja ruutuajan istumapäiväkirjalla. Lapset pitivät ActiGraph-liikemittaria (wGT3X-BT) viikon ajan. Terveellisiksi elintavoiksi luokiteltiin liikuntasuosituksen täyttyminen (3 tuntia/ päivä, josta vähintään kohtuukuormitteista ≥ 1 tunti/päivä), ruutuaikasuosituksen täyttyminen (≤ 1 tunti/päivä), sekä kasvisten, hedelmien ja marjojen syöminen keskivertoa (mediaani) vähemmän.

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”3_5,2_5″ _builder_version=”3.29.3″ custom_padding=”0px||16px|||”][et_pb_column type=”3_5″ _builder_version=”3.29.3″][et_pb_text _builder_version=”4.4.2″ custom_margin=”||13px|||”]

Tulokset: Onnellisuuspisteiden keskiarvo oli 5,1 (± 1,0). Lapsista 84 % täytti liikuntasuosituksen ja 35 % ruutuaikasuosituksen. Kasvisten, hedelmien ja marjojen syönnin mediaanifrekvenssi oli 2,7 päivässä, ja sokeripitoisten ruokien 2,1 päivässä. Lapsista 27 %:lla oli 0–1 terveellistä elintapaa, 37 %:lla 2, ja 37 %:lla 3–4 terveellistä elintapaa. Vanhemman korkeammat onnellisuuspisteet olivat yhteydessä lapsen terveellisten elintapojen lukumäärään (p = 0,005).

Enemmän onnellisuuspisteitä saaneiden vanhempien lapsilla oli suuremmalla todennäköisyydellä 2 (OR 1,28; 95 % CI 1,05–1,56) tai 3–4 (OR 1,27; 95 % CI 1,04–1,54) terveellistä elintapaa kuin 0–1 terveellistä elintapaa, kun tulokset vakioitiin tutkimusajankohdalla, vanhemman sukupuolella, koulutuksella ja BMI:llä sekä lapsen sukupuolella ja iällä.

[/et_pb_text][/et_pb_column][et_pb_column type=”2_5″ _builder_version=”3.29.3″][et_pb_image src=”https://www2.neuvolajakouluterveys.fi/wp-content/uploads/2020/04/kuvaairinummi.jpg” align=”center” _builder_version=”4.4.2″ custom_margin=”3px||6px|||”][/et_pb_image][et_pb_text _builder_version=”4.4.2″]

Kuva: Airi Nummi

[/et_pb_text][/et_pb_column][/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.0.1″ custom_padding=”5px||27px|||”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.0.1″][et_pb_text _builder_version=”4.4.2″]

Johtopäätökset: Onnellisten vanhempien lapsilla on enemmän energiatasapainoon liittyviä terveellisiä elintapoja. Vanhempien hyvinvointiin vaikuttamalla voitaisiin mahdollisesti parantaa lasten elintapoja ja ehkäistä ylipainoa ja lihavuutta.

Engberg E, Ray C, Määttä S, Figueiredo R, Kaukonen R, Koivusilta L, Korkalo L, Nissinen K, Sajaniemi N, Erkkola M, Roos E

[/et_pb_text][et_pb_divider _builder_version=”4.0.3″][/et_pb_divider][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.0.3″ custom_padding=”0px||1px|||”][et_pb_row _builder_version=”4.0.3″ custom_padding=”12px|||||”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.0.3″][et_pb_blog fullwidth=”off” include_categories=”2,7,3″ use_manual_excerpt=”off” show_more=”on” show_author=”off” show_date=”off” show_categories=”off” show_excerpt=”off” _builder_version=”4.9.2″ background_color=”rgba(214,214,214,0.25)” background_enable_image=”off” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″][/et_pb_blog][/et_pb_column][/et_pb_row][/et_pb_section]