Skip to content
neuvolajakouluterveys
Neuvola ja kouluterveys -lehti
  • Etusivu
  • Lehti
  • Artikkelit
  • Arkisto
  • Mediatiedot
neuvolajakouluterveys
Neuvola ja kouluterveys -lehti

Vihreä terveystieto puntarissa

Asiantuntija, 29.11.202029.11.2020
Facebooktwitterlinkedin

Hilla Ristimäki TtM

Ihmisen terveyden ja luonnon
hyvinvoinnin suhdetta lukion
terveystiedon oppikirjoissa sel-
vittävä pro gradu paljastaa, että
ihminen on kaiken keskiössä,
luonto on sivuroolissa. Oppi-
kirjat heijastavat tämänhetkisiä
arvoja.

Ekosysteemien kriisin ja ilmastonmuutoksen on tutkittu aiheuttavan ahdistusta erityisesti nuorille. Uusi sukupolvi ei enää ajattele ihmistä ja luontoa toisistaan riippumattomiksi tekijöiksi, jossa ihminen on luonnon yläpuolella. He tunnistavat luonnon hyvinvoinnin tärkeyden myös ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Oppikirjojen sisältämät arvot maailman muutoksista ovat kiinnostavia. Tutkin pro gradu -tutkielmassani sisällönanalyysin ja kuva-analyysin keinoin millaisena ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhde näyttäytyi lukion terveystiedon oppikirjoissa. Aineistoni koostui nel­jän eri kustantajan oppikirjoista, jotka olivat käytössä lukuvuonna 2018–2019 lukion terveystiedon 2. kurssilla Ihmi­nen, ympäristö ja terveys.

Yksi tärkeimmistä toimista arvojen ja elintapojen muutoksen aikaansaami­seksi on kasvatus, joka heijastaa nuo­rille yhteiskuntamme tämänhetkisiä arvoja esimerkiksi oppikirjojen kaut­ta. Kasvatuksen tunnistaminen osaksi muutoksen voimaa on tärkeää, sillä il­mastonmuutos tulee koskemaan eniten juuri nuoria. He tulevat näkemään, mi­ten ilmaston ja ympäristön muutokset tulevat muokkaamaan ihmiselämää.

Ihmiskeskeinen
näkökulma vallitsee

Pro gradu ­­-tutkielmani Vihreä terveys­tieto lähtökohtana oli ihmisen tervey­den ja luonnon hyvinvoinnin suhde. Tutkielmani osoittaa, että terveystiedon oppikirjoissa hallitsee ihmiskeskeinen näkökulma ihmisen terveyden ja luon­non hyvinvoinnin suhteesta. Luon­nonympäristön ja ihmisen rakenta­man ympäristön vaikutukset ihmisen terveyteen esitettiin sekä sitä vahvis­tavana että vaarantavana. Esimerkiksi luonnossa liikkumisen kerrottiin vä­hentävän stressiä ja alentavan veren­painetta. Toisaalta esimerkiksi ilman­saasteiden pienhiukkasten kuvattiin vaarantavan ihmisen terveyttä monin tavoin. Ihmiskeskeinen ajattelu näkyi myös kestävän kehityksen käsitteessä, joka kuvattiin toimiksi, joilla pyritään säilyttämään maapallon elinolosuh­teet tuleville sukupolville. Käsitteessä ei kuitenkaan otettu huomioon muita maapallon lajeja tai eliöitä.

Tulevaisuutta ajatellen ihmiskeskei­nen näkökulma ei kuitenkaan yksin palvele terveyden edistämistä. Ilmas­tonmuutoksen hillitsemiseksi ja ih­misen terveyden edistämiseksi myös luonnon hyvinvointia käsittelevät nä­kökulmat ovat yhä tarpeellisempia. Op­pikirjojen sisällöissä oli jonkin verran esillä myös luontokeskeinen näkökulma, jossa luonnon hyvin­vointi nähtiin ensisijaisena tavoitteena. Luontokeskeistä näkö­kulmaa kirjoissa edustivat kohdat, joissa ihmisen toimilla, ku­ten kierrätyksellä tai ilmastoaktivismilla, pyrittiin suojelemaan luonnon hyvinvointia. Toisaalta ihmisten toimista aiheutuneet saasteet ja jätteet nähtiin myös luonnon terveyttä vaarantavi­na. Vastavuoroista ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoin­nin suhdetta kuvaavia kohtia sen sijaan oli oppikirjoissa hyvin vähän. Kaikissa kirjoissa oli vain muutamia mainintoja siitä, että omasta terveydestä huolehtiakseen ihmisen tulee huolehtia myös luonnon hyvinvoinnista. Yksi näistä harvoista esimerkeis­tä on kuitenkin eräässä kirjassa ollut tehtävä:

”Kun hoidat luontoa, luonto hoitaa sinua. Pohdi, miksi ny­kyihmisen luontoyhteys on heikentynyt ja miten sitä voisi pa­rantaa. Perustele myös, miksi luontoyhteyden säilyttäminen on terveyden kannalta tärkeää.”

Ihmisen ja luonnon
vastavuoroisuutta painotettava

Tulosten perusteella on nähtävissä tarve muuttaa oppikirjojen luontosuhde ihmiskeskeisestä luontokeskeisempään ja vasta­vuoroisempaan suuntaan. Kasvatuksen ja erityisesti terveystie­don oppiaineen merkitys on siinä suuri, sillä niiden avulla kas­vatamme tulevista sukupolvista ympäristötietoisia ja luontoa kunnioittavia kansalaisia. Enää ei riitä pelkkien terveyteen liit­tyvien taitojen opettaminen, vaan on keskityttävä yhä enemmän maailman muutosten tuomiin uusiin terveysriskeihin, kuten sään ääri-­ilmiöihin ja globaalien tartuntatautien leviämiseen. Terveystiedon oppiaineessa on mahdollisuus yhdistää niin ihmi­sen terveyden, ympäristön kuin yhteiskunnankin näkökulmat.

Kasvatukselle vihreämpi suunta

Oppikirjat perustuivat lukion opetussuunnitelmien perusteisiin (2015), jossa tunnustettiin kestävän kehityksen tärkeys kaikkia oppiaineita yhdistävänä aihekokonaisuutena. Se ei kuitenkaan ollut kovin näkyvä aihe yksittäisissä oppiaineissa. Uudessa luki­on opetussuunnitelmien perusteissa (2019) tämä on otettu huo­mioon ja jokaisen oppiaineen omaa ekologista näkökulmaa on tarkennettu. Tämän lisäksi myös oppiaineiden välisen yhteis­työn lisääminen olisi tärkeää, sillä ekosysteemien ja ihmiskun­nan hyvinvointi vaatii pitkän aikavälin panostusta kaikkien toi­mijoiden kesken.

Ihmisen hyvinvointi taataan niin, että luonnosta huolehdi­taan samalla ajatuksella kuin ihmisestäkin. Vastavuoroinen ih­misen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhde on perusteltua nostaa etusijalle kasvatuksen, yhteiskunnan ja poliittisten ar­vojen muutoksessa, ihmisen terveyden ja olemassaolon ollessa täysin riippuvainen hyvinvoivasta luonnosta. Kasvatuksen nä­kökulman muuttaminen vihreämmäksi hyödyttää tulevaisuu­dessa paitsi ihmisen, myös koko maapallon hyvinvointia.

Kirjoittaja

Hilla Ristimäki TtM

Pro gradu -­tutkielma: Vihreä terveystieto – Ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhde lukion terveystiedon oppikirjoissa. Tampereen yliopisto Kansanterveystieteen tutkinto­ohjelma

Artikkeli Neuvola ja kouluterveys -lehti 3/2020 Terveys ja hyvinvointi Tutkimukset

Artikkelien selaus

Previous post
Next post
©2025 Neuvola ja kouluterveys -lehti | WordPress Theme by SuperbThemes