Facebooktwitterlinkedin
Yskä

Riittakerttu Kaltiala

Yskä on hengitysteiden suojareaktio tulehdukselle ja ärsytykselle. Yskän laukaisevat hengitysteiden hermopäätteet, ja sen tehtävänä on poistaa limaa.Yskä on yleinen terveysongelma koko maailmassa.

Yskiminen on yleistä, eikä se ole vaarallista. Valtaosa yskistä menee itsestään ohi. Jos yskä pitkittyy tai siihen liittyy erityisiä vaaranmerkkejä, yskän syy on selvitettävä. Yskän taustalla oleva sairaus voi vaihdella pikku flunssasta vakaviin tiloihin kuten keuhkosyöpään, tuberkuloosiin, keuhkoveritulppaan tai sydämen vajaatoimintaan.

Aina taustasairautta ei ole löydettävissä. Vaikka mahdollisella taustasairaudella olisi hyvä ennuste, yskiminen alentaa yleensä elämänlaatua. Yskän vuoksi tehdyt tutkimukset ja hoidot aiheuttavat merkittäviä kustannuksia.

Jotkut ihmiset ovat yskineet 10-20 vuotta. Yskä on yleisin syy, miksi ihmiset hakeutuvat yleislääkärin vastaanotolle.

Lasten yskä

Yskä johtuu pääasiassa flunssasta eli hengitysteiden virusinfektiosta. Muita syitä ovat keuhkoputkentulehdus, kurkunpäätulehdus, nielutulehdus, välikorva- ja sivuontelotulehdus sekä keuhkokuume.

Pitkittyneen yskän tavallisin syy ovat toistuvat virusinfektiot. Toinen syy pitkittyneeseen yskään on infektiopesäke korvassa tai nenän sivuonteloissa. Kolmas syy etenkin kouluikäisillä lapsilla saattaa olla hinkuyskä.

Neljäs syy voi olla myös ruokatorven takaisinvirtausongelma eli refluksi, jolloin vatsan sisältöä nousee ruokatorveen ja nieluun, mikä laukaisee yskärefleksin. Viides syy pitkittyneeseen yskään on astma, joka voi ilmetä jatkuvana yskänä ja limaisuutena ilman tyypillistä hengityksen vinkunaa tai hengitysvaikeutta.

Siitepölyallergisilla lapsilla voi kevät- ja kesäaikaan ilmetä myös pitkittynyttä yskimistä, joka johtuu allergisesta nuhasta ja siihen liittyvästä kurkunpään ärsytyksestä.

Tietellistä tutkimusta aikuisten yskästä vähän

Aiempina vuosikymmeninä yskää on pidetty vain oireena jostakin muusta sairaudesta, kuten astmasta, ja yskätutkimus on kohdistunut tuohon oletettuun taustasyyhyn. Itse yskästä on tehty erittäin vähän tieteellistä tutkimusta. Tieto kroonisen eli yli kahdeksan viikkoa kestäneen yskän riskitekijöistä perustuu pääasiassa tutkimuksiin, jotka on tehty valikoiduilla, yskäklinikoissa hoidetuilla potilailla. Viime vuosina kroonista yskää on alettu pitämään omana, itsenäisenä sairautenaan. Sen esiintyvyydestä, perinnöllisyydestä, syistä ja pitkäaikaisseurauksista valikoimattomassa aineistossa on tiedetty vain vähän. Kroonisen yskän hoitomahdollisuudet ovat kovin rajalliset, mutta tutkimalla kroonisen yskän syitä ja mekanismeja on tulevaisuudessa mahdollista kehittää uusia, tehokkaampia lääkkeitä tähän sairauteen.

Joka yhdeksännellä kroonista yskää

LL Anne Lätti tutki väitöskirjassaan aikuisten yskää. Ensimmäinen osatyö muodostui vuonna 2017 Kuopion ja Jyväskylän kaupunkien työntekijöille lähetetyn sähköisen kyselyn tuloksista. Lähes 3700 ihmistä vastasi kyselyyn, vastausprosentti oli 26,4. Kroonisen yskän esiintyvyys oli tulosten mukaan 11,1 prosenttia ja sen riskitekijöiksi osoittautuivat muun muassa astma, krooninen nuha ja yskän esiintyminen suvussa.

Toisessa osatyössä tarkasteltiin tuoreen eli alle kahdeksan viikkoa kestäneen yskän pitkittymisen riskitekijöitä. Tutkimus toteutettiin lähettämällä vuonna 2018 uusintakysely henkilöille, joilla oli tuore yskä vuonna 2017 ja jotka olivat halukkaita seurantatutkimukseen. Vastaajia oli 188, vastausprosentti oli 72,6.

 53 prosentilla tuore yskä muuttui jatkuvaksi tai toistuvaksi

Niistä, joilla oli lähtötilanteessa tuore yskä, 53 prosenttia kertoi seurannassa yskän pitkittyneen. Heidän joukostaan kyettiin erottamaan kaksi erillistä ryhmää: ne joiden yskä jatkui keskeytyksettä koko seurantavuoden ajan sekä ne joilla oli toistuvia, lyhyempiä yskäjaksoja. Jatkuvan yskän lähtövaiheen riskitekijöitä olivat muun muassa yskän aiheutuminen tai hankaloituminen ärsykkeiden, kuten pakokaasujen, pakkasen, eläinpölyn tai tupakoinnin vuoksi, ylipaino ja närästys. Toistuvan yskän lähtövaiheen riskitekijät olivat täysin erilaiset eli muun muassa hengityksen vinkuminen, pitkittyneen yskän esiintyminen suvussa ja tuoreen yskän pitkittyminen 3–8 viikon pituiseksi.

Kroonisella yskällä huono ennuste

Kolmannessa osatyössä selvitettiin kroonisen yskän ennustetta lähettämällä vuonna 2018 seurantakysely henkilöille, joilla oli lähtötilanteessa krooninen eli yli 8 viikkoa kestänyt yskä. Vastaajia oli 205, vastausprosentti oli 77,7. Kroonisella yskällä havaittiin olevan suuri riski pitkittyä: 80 prosentilla kroonista yskää poteneista yskä jatkui myös vuoden kuluttua. Kroonisen yskän jatkumisen riskitekijöitä olivat muun muassa refluksitauti, yskän aiheutuminen tai hankaloituminen muun muassa autojen pakokaasujen, tupakansavun ja hajusteiden vuoksi, ja jo pitempään kuin yhden vuoden ajan kestänyt yskä.

Tutkimuksen perusteella yskä on tavallinen sairaus myös suomalaisessa aikuisväestössä. Täysin uutta tietoa tutkimus antoi siitä, että yskän esiintyminen suvussa on riskitekijä sekä yskälle että tuoreen yskän pitkittymiselle.  Kroonisella yskällä on huono ennuste, jonka vuoksi yskän kehittyminen olisi tärkeää pystyä ehkäisemään. Tutkimus paljasti kaksi tuoreen yskän pitkittymistä ennustavaa riskitekijäprofiilia, jotka voivat auttaa näiden suuren riskin potilaiden tunnistamisessa. SS

 

Yskimisen psykososiaalinen vaikutus elämään voi olla voimakasta. Pitkittynyt yskä voi laskea elämänlaatua. Yskimisen pelko ja se, ettei pysty hallitsemaan omaa yskimistään, voi johtaa eristäytymiseen sosiaalisista tilanteista.

Jossain määrin on mahdollista opetella vaikuttamaan omiin reflekseihinsä, sillä yskänrefleksissä ylemmillä aivokerroksilla on pieni kontrollointimahdollisuus. Äänihuulten kosteudesta huolehtiminen auttaa eli jos nenä on tukossa, kannattaa yrittää hoitaa nenää niin, että nenähengitys on mahdollista. Nenä kostuttaa sisäänhengitettävän ilman, jolloin äänihuulet eivät kuivu. (Hengitysliitto)

Lähteet:

Jalanko Hannu: Yskä lapsella: Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto 17.2.2021.

Lätti Anne: Prevalence, risk factors and prognosis of acute, subacute and chronic cough in a finnish adult employee population. Itä-Suomen yliopisto.2021.

Vastustuskykyä ja sienisatoa

Vastustuskyvyn lisääminen on ikuisesti kiehtova aihe. Miten voisi estää nuhanenät, köhät ja kivut – koronasta puhumattakaan? Vanhemmat pähkäilevät teeman kanssa viimeistään silloin, kun on jäätävä kotiin tai on kutsuttava joku lapsia hoitamaan.

Saisinko – vai anna, tänne, heti, mulle?

Pöytätavat-sana ei oikein kuulu arkipuheessa, vaikka syytä olisi. Tärkeän asiakokonaisuuden voisi brändätä tuoreemmaksi jollain kätevällä uudissanalla. Shoppailun ja stailailun käsitteet on opittu nopeasti, miksei jonkun uuden, korvassa kivalta kuullostavan käyttäytymissanankin voisi luoda.

Sukupolvikokemuksia

Sukupolvet samaistuvat omiin ikätovereihin: on koettu samat kouluajat, leikit, ruuat, kulttuurikokemukset, poliittiset tapahtumat ynnä muut. Sukupolville annetut nimet jäsentävät kunkin aikakauden hahmottamista. Emeritusprofessori J.P. Roos on ollut edelläkävijä ja nimittänyt 1900-luvun alusta alkaneet sukupolvet ajan kuvaan sopivilla nimityksillä.

Vauvan koliikki koskettaa

Tiedon avulla voidaan kehittää koliikkioireista kärsivien vauvojen hoitoa ja tuottaa työvälineitä neuvolan terveydenhoitajille avuksi perheiden kohtaamiseen.

Miten voin?

Olemme itse minämme tärkein terapeutti ja tukija. Minä olen aina ja alati olemassa minua varten, jonotusvuoroja ei ole.