Facebooktwitterlinkedin
Vauvan kosketushoita

Tutkimuksessa vauvaa hoidetaan hellävaraisesti ja häntä kuunnellen.

Vauvan koliikkioireet koskettavat lukuisia lapsiperheitä. Helmikuussa 2021 käynnistyneessä tutkimuksessa selvitetään koliikkioireisten vauvojen vanhempien kokemuksia ja kosketukseen perustuvien hoitojen vaikutuksia koliikkioireisiin.

Tiedon avulla voidaan kehittää koliikkioireista kärsivien vauvojen hoitoa ja tuottaa työvälineitä neuvolan terveydenhoitajille avuksi perheiden kohtaamiseen. Vauvan koliikki koskettaa -tutkimus tehdään Helsingissä ja perheet kutsutaan mukaan Helsingin neuvoloissa. Kaikki koliikkioireista kärsivien vauvojen vanhemmat voivat osallistua, mikäli hallitsevat suomen kieltä riittävästi voidakseen vastata kyselyihin.

Vauvan koliikkioireet ahdistavat ja aiheuttavat stressiä vanhemmille ja parisuhteeseen. Lääkkeellisten keinojen lisäksi oireita on pyritty helpottamaan erilaisilla manuaalisilla kosketushoidoilla. Kiropraktiikan, osteopatian ja vyöhyketerapian on tutkimuksissa todettu vähentäneen vauvojen itkemisaikaa verrattuna hoitoja saamattomien oireisiin, mutta tutkittua tietoa on vielä vähän.

Vyöhyketerapia koettiin miellyttävänä

Vuosina 2017-2019 Lohjan alueella tehtiin pilottitutkimus, jossa oli mukana 35 vauvaa. Heitä hoidettiin 3-4 kertaa vyöhyketerapialla.

Vanhempien mukaan koliikkioireet loppuivat 43%:lla vauvoista ja helpottuivat lopuilla 57%:lla. Lisäksi hoito koettiin miellyttävänä riippumatta siitä, loppuivatko vai jatkuivatko oireet. Hoito vähensi vauvan koliikki-itkua, vatsavaivoja ja kehon jännitystiloja sekä vauvan levotonta liikehdintää. Vauvat nukkuivat paremmin ja vanhempien stressioireet lievittyivät.

Lupaavien tulosten perusteella käynnistettiin nyt alkava laajempi, satunnaistettu vertaileva hoitotutkimus.

Hermopäätteet reagoivat paijaamiseen

On osoitettu, että sosiaalisella ja lempeällä kosketuksella on vaikutusta kipuun ja hyvinvointiin. Ihossa on erityisiä hermopäätteitä ja viejähermoja (nk. C-tuntohermot), jotka reagoivat valikoivasti pehmeään paijaamiseen.

C-tuntohermoja optimaalisesti virittävän silittämisen (affective touch) on todettu mm. vaimentavan vastasyntyneiden kipuvastetta kantapääverinäytteen oton yhteydessä ja madaltavan keskosten fysiologista vireystilaa. Hoitojen riskit on todettu vähäisiksi ja hoidot turvallisiksi.

200 perhettä tutkimukseen

Vauvan koliikki koskettaa -tutkimukseen otetaan 200 koliikkioireista, muutoin tervettä vauvaa Helsingistä. Hankkeessa selvitetään vyöhyketerapian, osteopatian ja silittelyhoidon koettuja vaikutuksia. Osallistuvat perheet jaetaan satunnaisesti neljään ryhmään: kolmeen kosketushoitoryhmään sekä verrokkiryhmään.

Kolmessa kosketushoitoryhmässä hoitoa annetaan kolme kertaa noin 2-3 viikon aikana  Metropolian HyMy-kylän hoitotiloissa.

Verrokkiryhmässä perheet saavat neuvolassa normaalihoitoa ja ohjausta koliikkioireisten vauvojen käsittelyyn. He osallistuvat tutkimukseen vastaamalla samoihin kyselyihin kuin kolmen kosketushoitoryhmän vanhemmat.

Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on tärkeää, ettei vauvalla ole synnynnäistä sairautta, eikä ruoka-aineallergioita.

Terveydenhoitajat avainroolissa

Vauvan koliikin toteaminen tapahtuu neuvolan terveydenhoitajan tekemässä koliikin toteamisarvioinnissa. Tämän jälkeen tutkimukseen halukkaat vanhemmat ottavat yhteyttä e-lomakkeella Metropoliaan, jossa hoitoja koordinoiva lehtori Sandra Rinne tai tutkimusassistentti ottavat yhteyttä perheeseen hoitotapaamisten sopimiseksi. Tutkimuksessa kaikilla hoitoja antavilla on sote-alan pohjakoulutus.

Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta.

Perheet voivat myös halutessaan kertoa ja kuvailla kokemuksiaan arjesta koliikkioireisen vauvan kanssa sairaanhoitaja, tohtoriopiskelija Tiina Väänäselle henkilökohtaisissa haastatteluissa. Ne järjestetään perheille sopivina aikoina ja sopivissa tiloissa.

Tutkimustuloksista tiedotetaan tieteellisissä ja ammatillisissa artikkeleissa sekä pikkulapsiperheille suunnatuissa julkaisuissa, ja tuloksia tullaan esittelemään terveysalan ammattilaisille.

Tutkimus toteutetaan Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteistyönä v. 2021-2022. Lapsi ja Luonto Säätiö ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto rahoittavat tutkimusta.

Teksti: Leena Hannula, TtT, lehtori, tutkija, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Pauliina Aarva, YT, dosentti, Tampereen yliopisto.

Saisinko – vai anna, tänne, heti, mulle?

Pöytätavat-sana ei oikein kuulu arkipuheessa, vaikka syytä olisi. Tärkeän asiakokonaisuuden voisi brändätä tuoreemmaksi jollain kätevällä uudissanalla. Shoppailun ja stailailun käsitteet on opittu nopeasti, miksei jonkun uuden, korvassa kivalta kuullostavan käyttäytymissanankin voisi luoda.

Sukupolvikokemuksia

Sukupolvet samaistuvat omiin ikätovereihin: on koettu samat kouluajat, leikit, ruuat, kulttuurikokemukset, poliittiset tapahtumat ynnä muut. Sukupolville annetut nimet jäsentävät kunkin aikakauden hahmottamista. Emeritusprofessori J.P. Roos on ollut edelläkävijä ja nimittänyt 1900-luvun alusta alkaneet sukupolvet ajan kuvaan sopivilla nimityksillä.

Miten voin?

Olemme itse minämme tärkein terapeutti ja tukija. Minä olen aina ja alati olemassa minua varten, jonotusvuoroja ei ole.

Haavoitetut äidit

Äidiksi tuleminen on iso muutos, joka vaatii sopeutumista kehon muutoksiin, uudenlaiseen identiteettiin ja uuden perheenjäsenen kanssa elämiseen.