Facebooktwitterlinkedin
Hilla Ristimäki

Hilla Ristimäki TtM

Ihmisen terveyden ja luonnon
hyvinvoinnin suhdetta lukion
terveystiedon oppikirjoissa sel-
vittävä pro gradu paljastaa, että
ihminen on kaiken keskiössä,
luonto on sivuroolissa. Oppi-
kirjat heijastavat tämänhetkisiä
arvoja.

Ekosysteemien kriisin ja ilmastonmuutoksen on tutkittu aiheuttavan ahdistusta erityisesti nuorille. Uusi sukupolvi ei enää ajattele ihmistä ja luontoa toisistaan riippumattomiksi tekijöiksi, jossa ihminen on luonnon yläpuolella. He tunnistavat luonnon hyvinvoinnin tärkeyden myös ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Oppikirjojen sisältämät arvot maailman muutoksista ovat kiinnostavia. Tutkin pro gradu -tutkielmassani sisällönanalyysin ja kuva-analyysin keinoin millaisena ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhde näyttäytyi lukion terveystiedon oppikirjoissa. Aineistoni koostui nel­jän eri kustantajan oppikirjoista, jotka olivat käytössä lukuvuonna 2018–2019 lukion terveystiedon 2. kurssilla Ihmi­nen, ympäristö ja terveys.

Yksi tärkeimmistä toimista arvojen ja elintapojen muutoksen aikaansaami­seksi on kasvatus, joka heijastaa nuo­rille yhteiskuntamme tämänhetkisiä arvoja esimerkiksi oppikirjojen kaut­ta. Kasvatuksen tunnistaminen osaksi muutoksen voimaa on tärkeää, sillä il­mastonmuutos tulee koskemaan eniten juuri nuoria. He tulevat näkemään, mi­ten ilmaston ja ympäristön muutokset tulevat muokkaamaan ihmiselämää.

Ihmiskeskeinen
näkökulma vallitsee

Pro gradu ­­-tutkielmani Vihreä terveys­tieto lähtökohtana oli ihmisen tervey­den ja luonnon hyvinvoinnin suhde. Tutkielmani osoittaa, että terveystiedon oppikirjoissa hallitsee ihmiskeskeinen näkökulma ihmisen terveyden ja luon­non hyvinvoinnin suhteesta. Luon­nonympäristön ja ihmisen rakenta­man ympäristön vaikutukset ihmisen terveyteen esitettiin sekä sitä vahvis­tavana että vaarantavana. Esimerkiksi luonnossa liikkumisen kerrottiin vä­hentävän stressiä ja alentavan veren­painetta. Toisaalta esimerkiksi ilman­saasteiden pienhiukkasten kuvattiin vaarantavan ihmisen terveyttä monin tavoin. Ihmiskeskeinen ajattelu näkyi myös kestävän kehityksen käsitteessä, joka kuvattiin toimiksi, joilla pyritään säilyttämään maapallon elinolosuh­teet tuleville sukupolville. Käsitteessä ei kuitenkaan otettu huomioon muita maapallon lajeja tai eliöitä.

Tulevaisuutta ajatellen ihmiskeskei­nen näkökulma ei kuitenkaan yksin palvele terveyden edistämistä. Ilmas­tonmuutoksen hillitsemiseksi ja ih­misen terveyden edistämiseksi myös luonnon hyvinvointia käsittelevät nä­kökulmat ovat yhä tarpeellisempia. Op­pikirjojen sisällöissä oli jonkin verran esillä myös luontokeskeinen näkökulma, jossa luonnon hyvin­vointi nähtiin ensisijaisena tavoitteena. Luontokeskeistä näkö­kulmaa kirjoissa edustivat kohdat, joissa ihmisen toimilla, ku­ten kierrätyksellä tai ilmastoaktivismilla, pyrittiin suojelemaan luonnon hyvinvointia. Toisaalta ihmisten toimista aiheutuneet saasteet ja jätteet nähtiin myös luonnon terveyttä vaarantavi­na. Vastavuoroista ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoin­nin suhdetta kuvaavia kohtia sen sijaan oli oppikirjoissa hyvin vähän. Kaikissa kirjoissa oli vain muutamia mainintoja siitä, että omasta terveydestä huolehtiakseen ihmisen tulee huolehtia myös luonnon hyvinvoinnista. Yksi näistä harvoista esimerkeis­tä on kuitenkin eräässä kirjassa ollut tehtävä:

”Kun hoidat luontoa, luonto hoitaa sinua. Pohdi, miksi ny­kyihmisen luontoyhteys on heikentynyt ja miten sitä voisi pa­rantaa. Perustele myös, miksi luontoyhteyden säilyttäminen on terveyden kannalta tärkeää.”

Ihmisen ja luonnon
vastavuoroisuutta painotettava

Tulosten perusteella on nähtävissä tarve muuttaa oppikirjojen luontosuhde ihmiskeskeisestä luontokeskeisempään ja vasta­vuoroisempaan suuntaan. Kasvatuksen ja erityisesti terveystie­don oppiaineen merkitys on siinä suuri, sillä niiden avulla kas­vatamme tulevista sukupolvista ympäristötietoisia ja luontoa kunnioittavia kansalaisia. Enää ei riitä pelkkien terveyteen liit­tyvien taitojen opettaminen, vaan on keskityttävä yhä enemmän maailman muutosten tuomiin uusiin terveysriskeihin, kuten sään ääri-­ilmiöihin ja globaalien tartuntatautien leviämiseen. Terveystiedon oppiaineessa on mahdollisuus yhdistää niin ihmi­sen terveyden, ympäristön kuin yhteiskunnankin näkökulmat.

Kasvatukselle vihreämpi suunta

Oppikirjat perustuivat lukion opetussuunnitelmien perusteisiin (2015), jossa tunnustettiin kestävän kehityksen tärkeys kaikkia oppiaineita yhdistävänä aihekokonaisuutena. Se ei kuitenkaan ollut kovin näkyvä aihe yksittäisissä oppiaineissa. Uudessa luki­on opetussuunnitelmien perusteissa (2019) tämä on otettu huo­mioon ja jokaisen oppiaineen omaa ekologista näkökulmaa on tarkennettu. Tämän lisäksi myös oppiaineiden välisen yhteis­työn lisääminen olisi tärkeää, sillä ekosysteemien ja ihmiskun­nan hyvinvointi vaatii pitkän aikavälin panostusta kaikkien toi­mijoiden kesken.

Ihmisen hyvinvointi taataan niin, että luonnosta huolehdi­taan samalla ajatuksella kuin ihmisestäkin. Vastavuoroinen ih­misen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhde on perusteltua nostaa etusijalle kasvatuksen, yhteiskunnan ja poliittisten ar­vojen muutoksessa, ihmisen terveyden ja olemassaolon ollessa täysin riippuvainen hyvinvoivasta luonnosta. Kasvatuksen nä­kökulman muuttaminen vihreämmäksi hyödyttää tulevaisuu­dessa paitsi ihmisen, myös koko maapallon hyvinvointia.

Kirjoittaja

Hilla Ristimäki TtM

Pro gradu -­tutkielma: Vihreä terveystieto – Ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhde lukion terveystiedon oppikirjoissa. Tampereen yliopisto Kansanterveystieteen tutkinto­ohjelma

Resilienssi on nyt voimasana

Resilienssi on nyt voimasana

Pienet lapset saattavat olla nyt ymmällään maailman menosta. Yhtäkkiä puhutaan jostain uudesta ja oudosta. Aikuisten puheessa vilisevät sanat eivät välttämättä aukene lapselle. Pitääkö sanoja selkosuomentaa, riippuu aikuisen valinnoista. Ymmärrystä voi ammentaa omasta...

lue lisää
Peukutus muistitreeneille

Peukutus muistitreeneille

Kuva: Noel 7v piirros.Jossain kohtaa kasvuvaihetta lapsi menee muistipeleissä heittämällä aikuisen ohi. Nurinpäin käännettyjen korttien parivaljakot löytyvät lapselta ketterästi, kun aikuinen puolestaan empii, rämpii ja osuu korttivalinnassaan todennäköisesti väärin!...

lue lisää
Uudet tuulet puhaltavat

Uudet tuulet puhaltavat

Neuvola ja kouluterveyslehden toimintaympäristö laajenee   Lasten hyvä kasvuympäristö on aikuisten vastuulla. Vanhemmat tarvitsevat tuekseen kasvun ja hyvinvoinnin ammattilaisia jälkeläisten hyvän tulevaisuuden rakentamisessa. Neuvola ja kouluterveyslehti on...

lue lisää

Uudet tuulet puhaltavat

Neuvola ja kouluterveyslehden toimintaympäristö laajenee Lasten hyvä kasvuympäristö on aikuisten vastuulla. Vanhemmat tarvitsevat tuekseen kasvun ja hyvinvoinnin ammattilaisia jälkeläisten hyvän tulevaisuuden rakentamisessa. Neuvola ja kouluterveyslehti on...

lue lisää
Pienten ja suurten yskä

Pienten ja suurten yskä

Riittakerttu KaltialaYskä on hengitysteiden suojareaktio tulehdukselle ja ärsytykselle. Yskän laukaisevat hengitysteiden hermopäätteet, ja sen tehtävänä on poistaa limaa.Yskä on yleinen terveysongelma koko maailmassa. Yskiminen on yleistä, eikä se ole vaarallista....

lue lisää
Puhe ei aina paranna

Puhe ei aina paranna

Riittakerttu KaltialaElämme terapiayhteiskunnassa. Olemme perusteellisesti sisäistäneet ajatuksen, että ongelmista ja tunnetiloista, varsinkin epämiellyttävistä, on puhuttava. Puhumatta jättäminen on vaarallista. Asiat patoutuvat ihmisen sisälle räjähtääkseen lopulta...

lue lisää
Vastustuskykyä ja sienisatoa

Vastustuskykyä ja sienisatoa

Kuva: Luontoaskel hyvinvointiin -raportti THL, Luke, Syke, Sitra ja maa- ja metsätalousministeriö toteuttavat Luontoaskel hyvinvointiin -hanketta, jossa päiväkodeissa edistetään monipuolisin keinoin luontoyhteyden ja ympäristöterveyden vahvistumista.Vastustuskyvyn...

lue lisää
Saisinko  –  vai  anna, tänne, heti, mulle?

Saisinko – vai anna, tänne, heti, mulle?

Pöytätavat-sana ei oikein kuulu arkipuheessa, vaikka syytä olisi.  Tärkeän asiakokonaisuuden voisi brändätä tuoreemmaksi jollain kätevällä uudissanalla. Shoppailun ja stailailun käsitteet on opittu nopeasti, miksei jonkun uuden, korvassa kivalta kuullostavan...

lue lisää
Menestystekijät perheen normaalipainoon

Menestystekijät perheen normaalipainoon

Seija SihvolaNuori ystäväni kertoi kahdentoista kaverinsa reissusta Pietarin futisturnaukseen. Matka oli kuulemma antoisa ja riehakas, mutta riskejä täynnä: jokainen sairastui koronaan. Yksi miesporukan jäsenestä joutui sairaalahoitoon – joukon lihavin.Kertoessaan...

lue lisää
Sukupolvikokemuksia

Sukupolvikokemuksia

Seija SihvolaLapinlahden psykiatrinen sairaala kätkee sisäänsä tunnekokemuksia 160 vuoden ajalta. Nyt on seesteistä, kukat  kukkivat ja yhteisöllisyys talossa kukoistaa. Kuva: Luukas VammelSukupolvet samaistuvat omiin ikätovereihin: on koettu samat kouluajat, leikit,...

lue lisää