Kokemus, joka ei unohdu

Synnytys ei ole vain yksi päivä elämässä. Kätilö Lilli Radice toivoo, että synnytyskokemuksen pitkäkestoiset vaikutukset hyvinvointiin tunnistettaisiin paremmin.

Mikä tekee synnytyksestä kokemuksen, joka jää mieleen vuosiksi – joskus koko loppuelämäksi? Tätä kysymystä kätilö Lilli Radice alkoi pohtia vuosia sítten kohdatessaan perheitä doulana eli synnytystukihenkilönä.

”Monesti perheen kanssa ei keskusteltukaan siitä, mitä tulevalta synnytykseltä toivottiin, vaan siitä, mitä edellisessä synnytyksessä oli tapahtunut. Se herätti minussa tarpeen ja innostuksen: jos menneisyyden kanssa voisi tulla enemmän sinuiksi, voisi olla helpompi lähteä kohti uutta synnytystä.”

Lilli työskentelee kätilönä Espoon sairaalan synnyttäneiden osastolla sekä yksityisesti Kätilökulmassa Helsingissä ja etävastaanotolla. Vastaanotoillaan hän tarjoaa keskusteluapua niille, jotka haluavat palata synnytyskokemukseensa. Lilli myös kouluttaa ammattilaisia kuuntelemaan synnytyskokemuksia empaattisesti ja avoimesti.

Synnytys kantaa pitkälle

Synnytyskokemus voi tukea vanhemmuuteen kiinnittymistä tai horjuttaa perusturvaa. Tutkimusten mukaan kielteinen kokemus voi lisätä riskiä synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja ahdistukseen, kun taas myönteinen kokemus vahvistaa itseluottamusta, hyvinvointia ja varhaista vuorovaikutusta.

Synnytyssairaalassa käytävä synnytyskeskustelu on tärkeä, mutta ajoittuu usein liian varhaiseen vaiheeseen. Synnyttäjä ei ole ehtinyt vielä käsitellä kokemustaan tunnetasolla.

”Synnytyskokemus on prosessi, joka rakentuu ajan kanssa – ja myös fysiologisesti aivoissa. Ajan myötä nousee esiin asioita, jotka eivät liitykään siihen, mitä konkreettisesti tapahtui, vaan siihen, miltä jokin tuntui.”

Synnytyskokemuksesta voidaan kysyä uudelleen jälkitarkastuksen yhteydessä, mutta sekään ei aina riitä. Ensiviikkojen aikana vanhempien huomio on usein täysin vastasyntyneessä.

Synnytys jättää jälkiä, joita ei heti ymmärrä tai osaa sanoittaa. Moni vanhempi hakeutuu keskusteluun vasta kuukausien tai jopa vuosien päästä. Lillin mukaan juuri siksi keskustelumahdollisuuksia pitäisi olla tarjolla matalalla kynnyksellä myös pitkään synnytyksen jälkeen.

Ei vain lääketieteellinen tapahtuma

Keskusteluissa synnytyksestä painottuu usein lääketieteellisen kertomuksen läpikäynti. Se voi selkeyttää tapahtumia, mutta ei  aina yksin riitä. ”Synnytyskokemus ei ole pelkästään lääketieteellinen tarina. Siinä tapahtuu hirveän paljon muuta, ja meidän järjestelmässä ei ole oikein tilaa sille.”

Moni terveydenhoitaja arastelee Lillin mukaan synnytyskeskustelua turhaan. ”Ei tarvitse olla kaikkia vastauksia valmiina.   Riittää, että sanoo: Hei, mä oon tässä sun kanssa, ja sä saat mun kanssa kohdata näitä tunteita. Se voi vaikuttaa valtavasti .”

Kohtaamisella voi olla suuri vaikutus siihen, miten synnyttäjä uskaltaa myöhemmin työstää synnytyskokemusta ja sen herättämiä tunteita.

Monelle on tärkeää kuulla, että erilaiset vaikeudet kuuluvat synnytykseen ja toipuminen voi viedä aikaa. Neuvolassa on olennaista tunnistaa synnyttäjät, jotka tarvitsevat erityistä tukea kokemuksen käsittelyyn tai fyysiseen palautumiseen.

Tunteet näkyviksi

Synnytyskokemuksen kuuntelemisessa olennaista on lupa kaikenlaisille tunteille.  Erityisesti on tärkeää pysähtyä niiden tarpeiden ja tunteiden äärelle, jotka jäivät synnytyksen aikana toteutumatta tai kohtaamatta.

”Synnytyskokemus ei katoa, vaikka sitä ei käsiteltäisi. Se rakentuu ajan kanssa ja siinä prosessissa, kun kasvaa vanhemmuuteen.”

Jos asiat eivät menneet toiveiden mukaan, pettymykselle on hyvä antaa tilaa ja auttaa vanhempaa suhtautumaan itseensä lempeästi. Samalla on tärkeää, ettei perheen toiveita vähätellä – ne ansaitsevat tulla nähdyiksi ja kunnioitetuiksi.

Synnytyksen ennakoimattomuus voi myös yllättää kokeneenkin synnyttäjän. Kokemus saa olla ristiriitainen, kipeä, hämmentävä tai epäselvä.

Vaikuttaa koko perheeseen

”Kun synnyttäjä voi hyvin, se heijastuu koko perheeseen”, Lilli sanoo. Hän uskoo, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus tulla kuulluksi tavalla, joka rakentaa turvaa ja merkitystä.

Myös isillä ja toisilla vanhemmilla on oma kokemuksensa synnytyksestä.  Kaksi ihmistä kokee saman tapahtuman harvoin samalla tavalla. Myös kumppaneiden synnytyskokemukselle on hyvä antaa tilaa.

Kohtaamisella on voimaa, ja joskus jo pienikin hetki riittää. ”Tärkeintä on luoda tila, jossa tunteet ovat sallittuja  ja kannateltuja.”

Kuka? Lilli Radice

• Kätilö (AMK), tradenomi (BBA) 
• Imetyskouluttaja 
• Sertifioitu synnytysdoula
• Kouluttautunut käymään Taakasta tarinaksi -synnytyskeskusteluja, jotka auttavat synnyttäjiä jäsentämään kokemustaan ja löytämään sille uuden merkityksen. ja