Koulun ja mielenterveyden ammattilaisten yhteistyöllä kohti kiusaamisvapaata koulua?

Kiusatuksi joutuminen aiheuttaa monille nuorille pitkäaikaisen trauman, joka jättää syvät jäljet itsetuntoon, sosiaalisiin suhteisiin ja koulunkäyntimotivaatioon.

Väitöskirjassani tutkin mielenterveyskuntoutujanuorten koulu-uran aikaista osallisuutta. Tutkimukseni aineisto koostui 18–34-vuotiaiden mielenterveyskuntoutujien haastattelu- (N=39) ja kyselyaineistoista (N=121). Valtaosalla tutkittavista oli kokemuksia koulukiusatuksi joutumisesta. 

Tässä artikkelissa tarkastelen koulukiusaamisen vaikutuksia erityisesti mielenterveyden ja osallisuuden näkökulmasta sekä pohdin mielenterveyden ammattilaisten ja koulun välisen yhteistyön merkitystä koulukiusaamisen ja sen vaikutusten vähentämisessä.

Koulukiusaaminen uhkaa mielenterveyttä

Koulukiusaaminen on valitettavan yleinen ilmiö, joka koskettaa monia lapsia ja nuoria heidän koulupolkunsa aikana. Vaikka kiusaamisen ilmenemismuodot vaihtelevat, sen vaikutukset ovat usein vakavia ja pitkäkestoisia. 

Väitöskirjatutkimuksessani havaitsin, että monet mielenterveyskuntoutujat, jotka olivat kokeneet koulukiusaamista, kärsivät vielä vuosia tapahtumien jälkeen merkittävistä psyykkisistä oireista, kuten ahdistuksesta, masennuksesta ja sosiaalisten tilanteiden pelosta. Kiusaamiskokemuksia käsiteltiinkin usein aikuisiällä terapiassa.

Tutkimukseni mukaan kiusaamisen uhriksi joutuneet nuoret kokevat usein osattomuuden tunteita kouluyhteisössä, mikä heikensi heidän motivaatiotaan koulunkäyntiin. Osan kohdalla tämä kierre myös johti pitkittyneisiin mielenterveysongelmiin sekä koulutuksen keskeyttämiseen. Kiusaamisen aiheuttamat traumat eivät siis vain heikennä mielenterveyttä, vaan ne myös vaikeuttavat nuoren kykyä pärjätä koulussa ja luoda merkityksellisiä vertaissuhteita.

Kiusaaminen heikentää osallisuuden kokemusta

Osallisuus eli kuulumisen tunne on merkityksellinen nuoren kehitykselle ja hyvinvoinnille. Nuori, joka kokee olevansa arvostettu osa kouluyhteisöä, voi paremmin ja suoriutuu usein paremmin koulussa. 

Koulukiusaaminen heikentää merkittävästi osallisuuden kokemusta. Kiusattu nuori voi kokea itsensä ulkopuoliseksi, ja hänen kykynsä osallistua aktiivisesti koulun toimintaan voi kärsiä. Eristäytymisen tunne vaikuttaa sekä akateemiseen suoriutumiseen että sosiaalisten suhteiden laatuun.

Väitöstutkimukseni pohjalta tekemäni havainnot osoittavat, että mielenterveysongelmista kärsivät nuoret tarvitsevat erityistä tukea osallisuutensa tukemisessa. Koulussa tarjottavat matalan kynnyksen palvelut voivat auttaa nuoria palaamaan osaksi kouluyhteisöä ja kokemaan, että heidän hyvinvoinnistaan välitetään. Tällainen tuki on erityisen tärkeää niille nuorille, jotka ovat syrjäytymisvaarassa mielenterveysongelmiensa vuoksi.

Tutkimukset osoittavat, että sosiaalisten suhteiden laatu ja määrä ovat keskeisiä tekijöitä nuoren osallisuuden tunteen vahvistamisessa. Koulukiusaaminen kuitenkin murentaa näitä suhteita ja voi johtaa jopa siihen, että nuori menettää kokonaan motivaationsa koulunkäyntiin. Moni kiusatuksi joutunut nuori raportoikin koulumenestyksensä romahtaneen, mikä edelleen syvensi ulkopuolisuuden kokemusta. Osattomuuden tunne johti lopulta siihen, että nuori koki koulun ahdistavaksi. 

Poissaolojen seuranta osaksi koulun arkea  

Kouluarjessa kiusaaminen näkyi myös runsaina poissaoloina, mikä pahensi yksinäisyyden kokemusta sekä kavensi nuoren sosiaalista verkostoa entisestään. Poissaolot vaikeuttivat myös vertaissuhteiden muodostamista, mikä saattoi muodostaa kiusaamisen ja eristäytymisen noidankehän. 

Koulun tulisikin aktiivisesti seurata poissaoloja ja ryhtyä toimenpiteisiin niiden selvittämiseksi, jotta kiusaamiseen tai mielenterveysongelmiin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa. Lisäksi yhteydenotto poissaolevaan nuoreen antaisi tärkeän viestin siitä, että hänestä ja hänen hyvinvoinnistaan välitetään. Tämä lisäisi myös osallisuuden kokemusta.

Mielenterveyden tuki kouluihin

Koulussa tarjottavat matalan kynnyksen palvelut, kuten koulupsykologin ja kuraattorin vastaanotot, voivat olla ratkaisevassa asemassa kiusaamisen uhrien tukemisessa. Matalan kynnyksen palvelut tarkoittavat tässä yhteydessä helposti ja nopeasti saavutettavia mielenterveyspalveluita, jotka eivät vaadi pitkiä läheteprosesseja tai odotusaikoja. 

Nuorten mielenterveyden tukeminen on erityisen tärkeää silloin, kun he kohtaavat kiusaamista. Tukipalvelut voivat estää nuorten syrjäytymistä ja mahdollistaa heidän osallisuutensa vahvistumista niin kouluarjessa kuin vapaa-ajallakin.

Tutkittavat kuitenkin kokivat, etteivät koulun tarjoamat mielenterveyspalvelut olleet riittäviä eivätkä helposti lähestyttäviä. Palveluiden saavutettavuuden parantaminen ja niiden näkyvyyden lisääminen ovatkin keskeisiä tekijöitä, jotta nuoret uskaltaisivat hakea apua ajoissa. On tärkeää, että nuoret eivät koe avun hakemista leimaavaksi tai vaikeaksi. Tietoisuuden lisääminen mielenterveysongelmista sekä kouluhenkilökunnan aktiivinen rooli nuorten tukemisessa ovat keskeisiä.

Moniammatillisen yhteistyö auttaa kiusattua 

Koulukiusaaminen on monimutkainen ilmiö, joka vaatii eri ammattiryhmien yhteistyötä. Tutkimukseni nostaa esiin moniammatillisen yhteistyön merkityksen koulukiusaamisen ja mielenterveysongelmien käsittelyssä. Terveydenhoitajat, koulupsykologit, kuraattorit ja opettajat muodostavat yhdessä tukiverkoston, joka voi tarjota kiusatuille nuorille kokonaisvaltaista tukea.

 Moniammatillinen yhteistyö on erityisen tärkeää silloin, kun kiusaaminen on aiheuttanut vakavia mielenterveysongelmia. Kiusaamisen seurauksena voi syntyä niin vakavia ongelmia, että nuori tarvitsee psykiatrista hoitoa. Tällöin koulun on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä nuorisopsykiatrian kanssa, jotta nuori saa tarvitsemansa hoidon. 

 Jotta nuorten hyvinvointi voidaan turvata, on tärkeää, että koulun henkilökunta puuttuu kiusaamiseen varhaisessa vaiheessa. Moniammatillisen yhteistyön avulla voidaan tunnistaa kiusaamisen seuraukset ja ohjata nuoria tarvittavien palveluiden piiriin. Varhainen puuttuminen on avainasemassa, jotta mielenterveysongelmat eivät pääse syvenemään.

Ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut kouluissa vähentäisivät kiusaamisen pitkäaikaisvaikutuksia

Koulukiusaamisen ehkäisy ja siihen liittyvien mielenterveysongelmien hoito edellyttävät moniammatillista yhteistyötä, jossa koulun ja mielenterveyden ammattilaisten välinen kommunikaatio ja tuki ovat keskeisessä asemassa. Varhainen puuttuminen ja helposti saavutettavat mielenterveyspalvelut ovat avainasemassa, jotta nuorille voidaan taata turvallinen ja osallistava oppimisympäristö.

 Kouluterveydenhuollon ammattilaiset voivat tukea kiusattuja nuoria tarjoamalla helposti saavutettavia, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Tämän tyyppisiä palveluita tarvitaan, jotta kiusatuksi joutuneet saavat heti kaiken tarvitsemansa mielenterveydellisen tuen, eivätkä ongelmat ehtisivät kasvaa liian suuriksi ja pitkäkestoisiksi.

Yhteistyöllä voimme varmistaa, että jokaisella nuorella on mahdollisuus tuntea kuuluvansa yhteisöön ja menestyä koulupolullaan ilman kiusaamisen tai sen seurausten varjoja. Koulukiusaamisen vähentäminen on yhteinen tehtävämme, ja se vaatii sitoutumista niin koulujen, perheiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa.