Teinin mieli: kirja-arvio

Teinin mieli kertoo murrosikäisten nuorten kohtaamisesta, ymmärtämisestä ja ohjaamisesta. Teos
pohjautuu mentalisaatioteoriaan eli kykyyn ymmärtää omia tunteita ja reaktioita sekä eläytyä toisen
mieleen. Kirjoittajat käsittelevät mentalisaatiota niin kokemusasiantuntijoina kuin lapsen ja nuoren
mielenterveystyön asiantuntijoina.

Teksti: Aino-Maija Lahtinen

Kirjan ensimmäinen osa käsittelee nuoren kehitystä sekä avaa mentalisaatiota sekä teoreettisesti että vuorovaikutustilanteisiin liittyvien esimerkkien valossa. Nuoren ymmärtämisen kannalta luvut
neurobiologisesta kehityksestä ja yhteisöön kuulumisen merkityksestä antavat asiallisia ja tarpeellisia
perusteita nuoren käyttäytymiselle etenkin ei-ammattilaisille.

Toinen osa kuvaa mielekästä arkea teinin kanssa. Mielekkyyden kannalta tärkeää on pyrkiä ymmärtämään,
mutta aina tämä ei onnistu oikein. Väärinymmärrysten korjaamiseen ja erilaisiin arjen kiistatilanteisiin
opastetaan ”mentalisoivalla väliintulolla, joka on hyväntahtoista, kiinnostunutta ja rauhoittavaa”.
Avuksi tarjotaan myös kuutta askelmerkkiä eli konkreettisia ohjeita kiistatilanteiden ratkaisemiseen nuoren
kehitystä tukevalla tavalla.

Kolmas osa on laajin ja se käsittelee erilaisia huolenaiheita. Kaikkia nuoria tavalla tai toisella koskettavia
aiheita ovat mm. nuori ja perhesuhteet, nuoren keho sekä nuori ja maailma. Asiantuntemuksella tekijät
kirjoittavat myös sellaisista nuorten käyttäytymistavoista, jotka aiheuttavat vanhemmille suurempaa huolta
ja joissa ammattiapu saattaa olla tarpeen.

Nuoruus on tärkeä elämänvaihe, josta on kirjoitettu vähemmän kuin pikkulapsivaiheesta. Siksi Teinin mieli
-kirja puolustaa paikkaansa. Se on suunnattu sekä sisältönsä että kirjoitustyylinsä kautta ensisijaisesti
nuorten vanhemmille ja muille lähiaikuisille. Vaikka mentalisaatioteoria ei ole uusi, sen laajentaminen
psykoterapiaympäristöstä kotien arkisiin tilanteisiin on uutta.

Mentalisaatio määritellään kirjassa asiallisesti tutkijoihin viittaamalla, mutta sen kehityksellistä luonnetta ja
kehityksen edellyttämiä suotuisia olosuhteita olisi voinut korostaa enemmän. Kirjassa todetaan, että
”mentalisaatio ei ole vain kasvatusasenne tai temppukokoelma, vaan mielenterveyden perusta, joka on
yhteydessä turvallisiin kiintymyssuhteisiin, sosiaaliseen oppimiseen ja resilienssiin”. Paikoin tulee
vaikutelma mentalisaatiosta ainakin kaikkien aikuisten hallussa olevasta ja helposti käyttöön otettavasta
taidosta, jos nyt ei tempusta.

Kirjoittajien ammatillinen tausta sekä myös koettu vanhemmuus näkyvät sekä kirjan teoreettisessa
sisällössä että erilaisten arjen tilanteiden kuvauksissa. Tekijät antavat selkeitä toimintaohjeita, mutta
toisaalta pyrkivät tuomaan nuorin esiin käyttämällä nuorten kieltä. Myös vanhempia puhutellaan
luonnehtimalla kasvatuspulmia ja kokemuksia heidän näkökulmastaan. Nuoret ovat kuitenkin yksilöitä ja
samoin ovat kotien toiminta- ja puhetavat. Kaikki lukijat ehkä tunnista omaa nuortaan tai itseään kirjan
kuvauksista. Joitakin lukijoita kirjan tyyli voi myös ärsyttää. Kokonaisuudessaan Teinin mieli voi auttaa
kuitenkin vanhempia ymmärtämään sekä itseään, nuoria että erilaisia kanssakäymisen haasteita ja myös
auttaa löytämään niihin kehitystä tukevia ratkaisuja.

Kirjan kirjoittajat:

Janna Manninen (ent. Rantala) on lastenpsykiatri, pari- ja perhepsykoterapeutti sekä kolmen teinin
inhimillinen uusparisuhteessa elävä äiti. Vastaanottotyön lisäksi hän työnohjaa, kouluttaa ja kirjoittaa.
Jannalta on julkaistu aiemmin myös teokset Äiti, älä tottele (Gummerus 2014) ja Parintaju (Gummerus
2016).
Leea Mattila on psykologi sekä aikuisten ja nuorten psykoterapeutti. Hänellä on kaksi teini-ikäistä lasta ja
kumppani omine teineineen. Leea pitää vastaanottoa kaikenikäisille, työnohjaa lasten ja perheiden parissa
työskenteleviä ja kouluttaa erityisesti vuorovaikutus- ja vanhemmuusaiheista. Hän kirjoittaa myös
MindLink-blogia.