Tekoälyn avulla kohti parempaa synnytyskokemusta ja perinataaliajan mielenterveyttä

Admin,
Facebooktwitterlinkedin

Natal Mind on poikkitieteellisen yhteistyön tuloksena syntynyt digitaalinen valmennussovellus, jonka vaikuttavuutta testataan parhaillaan käynnissä olevassa tutkimuksessa. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena on parantaa synnytyskokemusta. Sovelluksesta tavoitellaan kokonaisvaltaista työkalua, jonka tarjoaman tuen avulla voitaisiin ennaltaehkäistä perinataalimielenterveyden häiriöitä ja jatkuvasti lisääntyviä lääketieteellisiä toimenpiteitä synnytyksessä.

Teksti: Annika Järvelin

Tutkijat havainnoivat tarpeita äitiyshuollossa

Natal Mind -projekti sai alkunsa, kun palvelumuotoilija ja tuotekehittäjä Annika
Järvelin hakeutui innovaatiotutkijaksi Aalto-yliopiston Biodesign-ohjelmaan.
Ohjelman tarkoituksena on tuottaa ratkaisuja terveydenhuollon vastaamattomiin
tarpeisiin. Yhteistyössä Business Helsingin kanssa Järvelin ja työparinsa Hanna
Castrén-Niemi viettivät kolme viikkoa Helsingin perhekeskuksissa havainnoimassa
vastaanottojen kulkua, haastattelemassa asiakkaita ja henkilökuntaa ja arvioimassa
tarjottavia palveluita, tiloja, neuvolan tiedotuskanavia ja jaettuja materiaaleja. Lisäksi
innovaatiotutkijat hakeutuivat syventämään havaintojaan muutamaksi päiväksi
Naistenklinikalle ja Espoon sairaalan synnytys- ja lapsivuodeosastoille.

Äidit jäävät yksin

Yksi eniten pinnalle nousseista tarpeista oli puutteellinen mielenterveyden tuki
raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Tuen tarvetta lisäsivät hoidon jatkuvuuden
puute neuvolassa, synnytysvalmennuksen väheneminen, äitiryhmien lakkauttaminen
ja isovanhempien tai muiden läheisten roolin pienentyminen perheen arjessa, sekä
erityisesti korona-ajan seurauksena nopeasti lisääntyneet mielenterveysongelmat. 

Äidit toivat esiin etenkin synnytyksen jälkeisen mielenterveyden tuen
riittämättömyyden. Terveydenhoitajat kokivat, että neuvoloista puuttuvat resurssit,
joilla kaikki tarvitsijat saisivat riittävän avun. Kätilöt ja synnytyslääkärit näkivät synnytysvalmennuksen puutteen muun muassa
synnytyspelon lisääntymisenä ja sitä kautta synnytysten pitenemisenä ja
sairaalakapasiteetin ylikuormittumisena. 

Synnytyskokemuksen merkitys on koko lisääntymisterveyden kannalta huomattava.
Sillä on todettu olevan vaikutusta varhaiseen vuorovaikutukseen, imetyksen
onnistumiseen ja synnytyksenjälkeiseen masennusriskiin. Huono synnytyskokemus
vaikuttaa myös syntyvyyteen vähentämällä halukkuutta toisen lapsen hankintaan.

Mielenterveyden tuen lisäksi kaivattiin työkaluja myös toisen vanhemman
huomioimiselle jo raskausaikana.

Poikkitieteellinen tiimi kehittää sovellusta perheille

Biodesign-ohjelman myötä Järvelin innostui kehittämään ratkaisua äitien ja
perheiden tukemiseksi ja keräsi ympärilleen tiimin, joka edustaa
monipuolista poikkitieteellistä osaamista terveydenhuollosta ja sen tutkimisesta aina
peritanataalijoogaan ja terveysteknologioiden kaupallistamiseen.

Tiimiin kuuluvat Riikka Lemmetyinen,
perinataalipsykologi ja psykoterapeutti, joka on ollut ohjaamassa
HUS:n synnytyspelkopoliklinikan Nyytti-ryhmiä, Aura Pyykönen, synnytyslääkäri
ja Isla Terveyden, naisten oman etäklinikan perustaja, joka on väitellyt aiemmin
synnytysten hoidon laadun mittaamisesta, sekä perinataalijoogaohjaaja ja doula Hanna-Mari Kuikka, jonka kanssa Järvelin on kirjoittanut ”Äitivuosi”-kirjan synnytyksen jälkeiseen hyvinvointiin.

Mukana ovat myös Henni Tenhunen, Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija, joka on
aiemmin tutkinut muun muassa tunteiden vaikutusta asiakkaiden päätöksentekoon
HUS:n sikiöseulontayksiköissä ja Wintom Zecarias, terveysteknologioiden asiantuntijan ja kaupallistajan
roolissa.

Tutkimusryhmän neuvonantajina toimivat muun muassa psykologi-psykoterapeutit
Riikka Airo ja Maiju Tokola Psykoterapiatalo Tunnetilasta, sekä synnytyspelosta väitellyt osastonylilääkäri Hanna Rouhe Lohjan sairaalasta.

Tunnetietouden kautta parempi itsetuntemus ja luottamus omaan kehoon

Natal Mind -sovelluksen keskeinen osa on tunneseuranta, joka tapahtuu Henni
Tenhusen johtaman Aalto-yliopiston työryhmän kehittämän tunnepisteytyksen avulla.
Sovellus pyytää käyttäjää arvioimaan vireystilaansa ja mielialaansa. Sovellus
ehdottaa tunnesanoja, joista käyttäjä voi valita omaa tunnetilaansa parhaiten
kuvaavan ilmaisun.

Sovellus antaa käyttäjälleen tietoa valitusta tunteesta, niin yleisellä tasolla kuin
erityisesti raskaus- ja postpartumaikaan liittyen. Käyttäjä voi jatkaa tunteen
valinnan jälkeen tehtäviin, jotka pohjautuvat tunnekeskeiseen psykoterapiaan.
Lisäksi jokaiseen tunteeseen liittyy psykofyysinen harjoitus, joka auttaa käyttäjää
käsittelemään tunnetta kehollisesti.

Ajatuksena on, että kun tulevat vanhemmat osaavat tunnistaa ja
sanoittaa tunteitaan ja ymmärtää tunnekokemusten taustalla vaikuttavia tekijöitä, heidän on helpompi käsitellä raskaudenaikaisia olotilojaan, ja löytää
keinoja vaikeimpien tunnetilojen lievittämiseen tutuiksi tulevien
harjoitusten avulla. Tämä helpottaa myös kommunikointia terveydenhuollon kanssa
neuvolassa ja etenkin synnytyssalissa.

Lisäksi sovellus sisältää raskausviikkokohtaista tietoa raskauden etenemiseen
liittyvistä psykologisista tekijöistä, supistuskivun kanssa
pärjäämisestä latenssivaiheessa, synnytyksen käynnistämisestä, tuen
hyödyntämisestä synnytyksessä sekä synnytyskokemuksen käsittelystä.

Sovelluksessa tuen tarjoilee virtuaalinen synnytysvalmentaja ja -tuki Natalie, jonka
osaamisessa yhdistyy kätilön, doulan, terveydenhoitajan ja psykoterapeutin
tietotaito. Natalie on rakennettu hyödyntämään tekoälyä ja laajoja kielimalleja
luotettavista tietolähteistä.

Business Finland ja Aalto-yliopisto rahoittavat tutkimuksen kaupallistamista

Vuoden 2023 kesällä hanke lähti toden teolla käyntiin, kun Business Finlandin
Research to Business -rahoituksen myötä tiimi saatiin palkattua Aalto-yliopistolle
kehitys- ja tutkimustyöhön.
Rahoituksella toteutettiin ensimmäinen versio Natal Mind -sovelluksesta
tutkimuskäyttöön. Parhaillaan käynnistyvän tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on
parantaa ensisynnyttäjien synnytyskokemusta sovelluksen avulla.
Tutkimukseen otetaan mukaan 200 suomea sujuvasti käyttävää ensisynnyttäjää,
joiden laskettu aika on kesä–syyskuussa 2024 ja joiden raskausviikot eivät ole
ylittäneet 27 viikkoa.
Tutkimus tehdään yhteistyössä HUS:n kanssa, mutta tutkimus ei rajoitu HUS-
alueelle vaan odottavat äidit voivat rekrytoitua valtakunnallisesti ja täysin
digitaalisesti. Terveydenhoitajat voivat siis kertoa asiakkailleen tästä

mahdollisuudesta osallistua tutkimukseen ja saada tunnepohjaista
synnytysvalmennusta.

Rekrytointi aloitettiin helmikuussa 2024 ja rekrytoituneiden määrä on ylittänyt tiimin
toiveikkaimmatkin odotukset. Odottajia mahtuu vielä mukaan käyttämään
sovellusta.

Tutkimukseen pääsee tutustumaan osoitteessa daringbirth.com/tutkimus.

Kuva: Otto Olavinen

Suomalaisen äitiysterveyden ja neuvolan parhaat palat maailmalle

Aallon tutkimusryhmän on tarkoitus perustaa Natal Mind -sovelluksen kehittämistä ja
kansainvälistämistä varten yritys vuoden 2025 alussa. Ryhmä aikoo viedä
maailmalle suomalaisen äitiysterveydenhuollon ja neuvolaperinteen parhaat palat:
holistisen psykofyysisen tuen, jatkuvan raskaus- ja postpartum-ajan seurannan,
idean tasavertaisesta vanhemmuudesta ja vertaistuen, yhdistettynä teknologian
uusimpiin mahdollisuuksiin.

Seuraavaksi ryhmä suuntaa Iso-Britanniaan haastattelemaan vanhempia heidän
vauvamatkallaan kokemistaan haasteista ja tutustuu terveydenhuollon järjestelmiin
saarivaltiossa.

1/2024