Facebooktwitterlinkedin

Lapsi 2000 ry:llä on kymmeniä terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajäseniä. He toimivat tärkeänä resurssina ja taustavoimana myös tämän lehden tekemisessä. Tässä TES tarinasarjassa kerromme, miten asiantuntijajäsenet itse yrittävät ehkäistä sairauksia ja toimia terveytensä hyväksi. Mitä konkreettista arjessa tehdään ja mitä jätetään tekemättä? Vuorossa on Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:n puheenjohtaja ja liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkija- tohtori Kasper Salin.

”Cogito ergo sum” oli Rene Descartesin tunnettu lause, josta tuli myöhemmin länsimaisen relativismin kulmakivi. Vähemmälle huomiolle jäi Descartesin aikalaisen, Pierre Gassendin lentävä lause ”Ambulo ergo sum” – kävelen siis olen. Fyysisen aktiivisuuden ja erityisesti aikuisten askelmäärien tutkijana olen pyrkinyt elämään kuten opetan.

Työni puolesta olen viime syksyn aikana tutustunut useisiin fyysistä aktiivisuutta mittaaviin mittareihin, jotka on tarkoitettu yksityiskäyttöön. Tänä päivänä sykemittareiden sijaan puhutaan aktiivisuusmittareista tai älykelloista. Vaikka olen työni puolesta hyvin perillä fyysisestä aktiivisuudesta ja oman hyvinvoinnin ylläpitämisestä, niin havaitsin vanhan koiran oppivan edelleen uusia temppuja.

Olen omistanut sykemittarin vuodesta 1999. Tämän jälkeen on toki tapahtunut paljon, mutta viimeisen viiden vuoden aikana harppaukset ovat olleet pidempiä. Mittareiden yhdistettävyys puhelimiin on tuonut jokaisen käyttäjän ulottuville uusia ominaisuuksia. Toki jo aiemmin tietojen lukeminen laajemmalta näytöltä, omalta tietokoneelta, on ollut myös mahdollista, mutta oikeastaan vasta tietojen siirrettävyys älypuhelimeen on tehnyt tästä vaivatonta. Samanaikaisesti, kun tietojen siirtämisestä on tullut helpompaa, myös siirrettävän tiedon määrä on lisääntynyt ja aktiivisuuden seuraamisen lisäksi mittarista on mahdollista tarkkailla myös mm. unen laatua.

Mittareiden toimintaideologiassa on paljon eroavaisuuksia. Siinä missä esimerkiksi Fitbitin ja Garmimin mittareissa on paljon kuvitteellisia palkintoja esimerkiksi 10 000 askeleen saavuttamisesta tai 10 porraskerroksen nousemisesta, ei esimerkiksi kotimaisessa Polarissa juurikaan vastaavia tavoitteita ole. Aktiivisuustavoitteissakin on paljon eroja. Siinä missä Polarin tavoitteena on tietyn aktiivisuustason saavuttaminen, jonka voi itse asettaa, on toisissa mittareissa tavoitteena esimerkiksi 10 000 askeleen saavuttaminen. Esimerkiksi Garminin mittarista löytyi omaan aktiivisuuteen perustuva askeltavoite, joka vaihteli päivittäin edellisten päivien aktiivisuuden myötä ja liikuntasuositusten mukainen 150 minuutin viikkotavoite. Mitä mittarit sitten opettivat kokeneelle käyttäjälle ja aktiiviselle liikkujalle?

Nykymittarit tunnistavat liikkeen, ja alkavat mitata pidempään jatkuvaa (10 minuuttia) aktiivisuutta automaattisesti. Tämä ominaisuus paljastaa hyvin oman arkiliikunnan määrän. Vaikka pyrin omaa sydänterveyttäni ylläpitämään viikoittain juoksemalla 20 minuuttia juoksumatolla tai ulkona kaksi tai kolme kertaa viikossa, muodostavat nämä varsin pienen osan kokonaisaktiivisuudestani. Työmatkat pyörällä ja lounaalle kävellen tuottivat valtaosan viikon kokonaisaktiivisuudesta, joka rekisteröitiin liikuntasuosituksiin lukeutuvaksi liikunnaksi. Vaikka tiesin arkeni olevan aktiivinen, niin kokonaismäärä yllätti itseni. Toinen varsin mielenkiintoinen havainto oli kehon palautumisen mittaava ominaisuus. Nykymittarit mittaavat sykevälivaihtelua, joka kertoo kehon rasitustasosta. Ns. body battery -käyrän seuraamista oli varsin mielenkiintoista seurata. Yksi merkittävä havainto oli huomata, miten alkoholiannokset illalla vaikuttivat kehon palautumiseen. Viikolla, kun yöunet tuppaavat jäädä lyhyemmiksi, yksikin alkoholiannos iltasella voi vaikuttaa merkittävästi unen laatuun ja sen palauttavaan vaikutukseen.

On kuitenkin hyvä muistaa, että ranteessa oleva mittari ei pysty mittaamaan unen eri vaiheita samalla tavalla kuin tarkat laboratoriomittaukset aivoista mitattaessa. Kuitenkin, yksittäiselle ihmiselle kehon palautuminen unen aikana voi olla merkittävä tekijä, jolla seurata omaa kuormittumista työpäivän aikana tai sen jälkeen. Nykymittareiden hinnat tulevat koko ajan alas ja omaa hyvinvointia mittaavan mittarin saa jo sadalla eurolla. Mittareiden hyödyntämistä myös osana terveydenhuoltoa olisi syytä pohtia. Esimerkiksi nuorten unen määrää, fyysistä aktiivisuutta tai istumisen määrää voidaan melko vaivatta seurata näiden mittareiden avulla. Joissakin kouluissa onkin jo mittareita hankittu sekä terveydenhuoltohenkilöstön että opetushenkilöstön käyttöön. Vaikka oma tuntemus kehosta on edelleen tärkeä, voivat aktiivisuusmittarit tuoda esiin sellaista, mitä ei itse havaitse. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei itsestä ole tarkoitus tehdä mittarin orjaa. Mikäli tavoitteena on aktiivisuuden lisääminen, on hyvä pohtia jo ennakolta, mitkä ovat ne keinot, joilla ylläpitää aktiivisuuttaan sen jälkeen, kun mittarin uutuudenviehätys häviää. Yksi jatkuvaa liikkumista tukeva ominaisuus voisi olla viikkokooste, joka löytyy mittareista tai ilmestyy sähköpostiin viikon päätteeksi. 

Yhdessäolon taikaa

Kun toisilleen tuntematon porukka elää yhdessä ahtaassa tilassa, kuten vaikka teltassa, pikku mökissä tai veneessä, paljastuu mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Kertomusten jumissa ja lumossa

Toukuun lopussa olin yhtäaikaa kolmen tarinan lumossa ja jumissa. Tarinat ympäröivät minut ja pitivät otteessaan, päivästä toiseen.

Sisarussarjasta voimaa

Sisko tai veli – aina tärkeä jokaiselle sisarukselle ja sisarussarjan vahvistumiselle. Sisarussuhteet ovat usein elämän pisimpään kestäviä ihmissuhteita.

Ennakoi tuleva tilanne

Vastikään tapahtui kaksi uhkaavaa tilannetta, joista toisessa olin osallisena. Molemmat uhkatilanteet olisi voitu välttää ennakoinnilla.

Pyöräily lisää terveyspääomaa

Pyöräilystä on tullut näkyvämpi osa katukuvaa. Koko maan tasolla pyöräily painottuu väestöryhmittäin tarkasteltuna lapsiin, nuoriin ja aikuisiällä naisiin.