Itselliseksi vanhemmaksi lahjasoluhoitojen avulla
Lahjasoluhoidot ovat Suomessa vakiintunut osa julkista terveydenhuoltoa. Hoitojen avulla yhä useampi perustaa perheen ilman parisuhdetta.
Lahjasolujen avulla lapsiperheellistyminen on mahdollista myös itsellisille äideille. He muodostavat nykyisin suurimman yksittäisen hoitoihin hakeutuvan ryhmän.
Suomessa lahjasoluhoitoja tehdään viidessä yliopistosairaalassa. Julkisen sektorin lisäksi lahjasoluhoitoja tarjoavat yksityiset hedelmöityshoitoklinikat.
Lahjasoluhoidot julkisessa terveydenhuollossa
Julkisessa terveydenhuollossa itselliset naiset saavat hedelmöityshoitoja samoin kriteerein kuin lapsettomuushoitoihin hakeutuvat nais-miesparit ja sateenkaariperheet. Hoitoihin pääsyn edellytyksenä on, että hoitoa saava on vähintään 25-vuotias ja hoidot aloitetaan ennen 40 vuoden ikää.
Lahjasoluhoitoja määrittelevän hedelmöityshoitolain lisäksi yliopistosairaalat ovat tehneet yhteisiä linjauksia, jotka perustuvat hoitojen ennustettuun hoitovasteeseen. Hoitokerran onnistumisen todennäköisyyden tulee olla yli 10 prosenttia.
Julkisella sektorilla käytetään Suomessa luovutettuja sukusoluja. Jokaisella yliopistosairaalalla on oma sukusolupankkinsa. Lahjoittajia tarvitaan jatkuvasti.
Eri puolilla Suomea on viime vuosina toteutettu kampanjoita sukusolujen luovutukseen liittyvän tietoisuuden lisäämiseksi.
Itselliset suurin ryhmä lahjasoluhoidoissa
Jopa 60 prosenttia julkisen sektorin lahjasoluhoitoihin liittyvistä lähetteistä koskee itsellisiä naisia, kertoo lahjasoluteemojen erityisasiantuntija Jenni Huhtala Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:stä.
Tutkimusten mukaan itsellisten perheissä vanhemmuus on yhtä hyvää kuin muissa perhemuodoissa, eikä lahjasolutausta heikennä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta.
— Vanhemmuusidentiteetin muodostumiseen se, että osa tai kaikki lapsen geeneistä tulee perheen ulkopuolelta, voi vaikuttaa, ja sitä on hyvä tarvittaessa käsitellä, Huhtala sanoo.
Itsellisen vanhemmuuden taustalla voi olla tietoinen toive lapsesta ilman kumppania tai se, ettei sopivaa kumppania ole löytynyt toiveista huolimatta. Hoitoihin hakeutuminen on yleensä pitkän harkinnan tulos. Päätös vanhemmuudesta on tehty tietoisesti ja sitoutuneesti.
Hoitopolkujen moninaiset kokemukset
Itsellisten vanhempien perheet ovat tavallisia lapsiperheitä muiden joukossa, Huhtala muistuttaa. Lapsiperheellistymisen polku on kuitenkin usein monivaiheinen ja sisältää odottamista ja jonottamista. Pettymykset liittyvät niin hoitojen tuloksiin kuin käytännön järjestelyihin.
Kokemukset vaihtelevat suuresti. Osa tulee raskaaksi jo ensimmäisellä hoitokerralla, kun taas toisille hoitopolku sisältää useita hoitoja ja mahdollisia keskenmenoja.
THL:n tilastojen mukaan inseminaatiohoidoista edetään synnytykseen harvemmin kuin koeputkihedelmöityksistä. Hoidot suunnitellaan aina yksilöllisesti. Usein aloitetaan inseminaatiolla ja sitten siirrytään koeputkihedelmöitykseen, jos toivottu raskaus ei onnistu.
Tahattoman lapsettomuuden jäljet
Osaa itsellisistä vanhemmista koskettaa tahattoman lapsettomuuden kokemus, joka voi vaikuttaa vanhemmuuteen vielä lapsen syntymän jälkeenkin. Myös hedelmöityshoidot voivat jättää jälkiä kehomieleen ja lisätä epävarmuuden tunnetta. Raskausaikana vanhemmuuteen kasvamiselle ei aina ole tilaa, jos tulevaa ei vielä uskalla ajatella varmana.
Lapsettomuustausta tai kuormittavat hoitokokemukset voivat heijastua myös synnytykseen liittyviin pelkoihin. Raskautta saatetaan tarkkailla poikkeuksellisen tiiviisti. Odottaja voi käydä jopa viikoittain ylimääräisissä ultraäänitutkimuksissa.
Suru lapsettomuudesta ei aina väisty lapsen saamisen myötä. Sitä voi herättää myös ajatus siitä, ettei lapselle pysty tarjoamaan sisarusta.
Ammattilaisen tuen merkitys
Jenni Huhtalan mukaan julkisen sektorin hedelmöityshoitoihin ollaan pääosin tyytyväisiä, mutta erityisesti keskenmenon yhteydessä saatu tuki koetaan usein riittämättömäksi. Klinikoilla painopiste on lääketieteellisissä toimenpiteissä. Psykososiaalisen tuen tarve jää helposti tunnistamatta tai tuen antamiseen ei ole riittävästi resursseja.
Simpukka ry:n Helminauha-toiminnassa Huhtala on kouluttanut terveydenhuollon ammattilaisia kohtaamaan lahjasoluhoitoja saaneita ja niiden avulla lapsiperheellistyneitä. Vanhemmille olisi tärkeää tarjota kokonaisvaltaista tukea. Ammattilaisella tulisi olla riittävästi tietoa sekä lahjasoluhoidoista että lapsettomuuden vaikutuksista.
Myös synnytyksen aikainen sensitiivinen ja selkeä vuorovaikutus on keskeistä. Itsellistä odottajaa voi muistuttaa mahdollisuudesta ottaa synnytykseen mukaan tukihenkilön lisäksi myös ammatti- tai vapaaehtoisdoula.
Kohtaamisissa avoimuus on tärkeää. On parempi kysyä kuin olettaa. Sukusolujen luovuttajasta tulee puhua aina lahjoittajana tai luovuttajana, ei isänä tai biologisena vanhempana.
— Vanhempaa on tärkeää tukea olemaan lasta kohtaan avoin tämän lahjasolutaustasta, sillä se on oleellinen tekijä lapsen identiteetin rakentumisen kannalta, Huhtala sanoo.
Verkostot ja vertaistuki voimavarana
Itsellinen vanhempi tekee perhettä koskevat ratkaisut yksin. Se korostaa tukiverkostojen merkitystä. Paikalliset ja verkossa toimivat vertaisryhmät voivat tarjota merkittävää tukea. Vertaistoimintaa on tarjolla esimerkiksi Simpukka ry:n ja Yhden Vanhemman Perheiden Liiton kautta.
Kun ammattilainen kohtaa lasta toivovia naisia, joilla ei ole toiveistaan huolimatta parisuhdetta, heitä voi rohkaista selvittämään itsellisen vanhemmuuden mahdollisuuksia. Huhtalan mukaan useimmiten itsellisiä vanhempia kaduttaa vain se, etteivät he hakeutuneet hoitoihin aikaisemmin.
Tukea ja tietoa lahjasoluhoidoista:
Simpukka ry https://simpukkary.fi/
Helminauha-toiminta https://helminauha.info/
Teksti: Miina Korpi
Lapsiperheiden arki rakentuu usein kotitaloutta laajemmissa verkostoissa
Sosiologi Vaula Helin havaitsi väitöstutkimuksessaan, että avioliiton ulkopuolella lapsen saaneiden äitien käsitys lapsiperheestä on usein verkostomainen. Perheeseen kuuluu sukulaisten lisäksi ystäviä. Arjessa saatu tuki painottuu erityisesti naisten välisiin suhteisiin.
Vuonna 2023 lähes puolet lapsista syntyi avioliiton ulkopuolella. Myös itsellisten äitien hedelmöityshoidoista seuranneet synnytykset ovat lisääntyneet.
Perheiden moninaisuus jää kuitenkin helposti sivuun perhepolitiikassa ja palveluissa.
– Hoivan ja tuen tarve ei katoa, vaikka lapsiperheiden muodot muuttuvat, Helin toteaa Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.
Helinin mukaan lapsiperheille suunnatuissa palveluissa ja perhepolitiikassa tulisi tunnistaa perhesuhteet kotitaloutta laajempana kokonaisuutena.
Arjen apu, tieto ja tuki eivät rajoitu vain ydinperheeseen. Perheiden hyvinvointi rakentuu erilaisten suhteiden varaan.
Lisätietoja tutkimuksesta:
Helin, Vaula (2025). Lapsiperheen rajat liikkeessä. Aviottomien äitien perhekäsitykset ja tukiverkostot. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5721-4
Yksin ei tarvitse pärjätä
Monelle yksin lastaan kasvattavalle vanhemmalle merkityksellisin tuki löytyy toisesta vanhemmasta, joka elää samankaltaista arkea.
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry tukee yhden vanhemman perheiden ja heidän lastensa hyvinvointia sekä vahvistaa perheiden asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yksin lasta odottava, itsellinen tai eronnut vanhempi kannattaa ohjata jo neuvolassa vertaistuen ja tiedon pariin.
Vertaistuki syntyy kohtaamisista
Liiton jäsenyhdistyksiä toimii useilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Vertaistukiryhmissä saa tukea omaan vanhemmuuteen ja arkeen. Ryhmiä on erovanhemmille, yksinhuoltajille sekä muille yhden vanhemman perheiden vanhemmille. Jaettu kokemus tuo monelle helpotusta ja vähentää yksinäisyyden tunnetta.
Toimintaa järjestetään myös lapsille ja nuorille, jotka elävät ilman toista vanhempaa tai ovat kokeneet vanhempien eron. Ryhmien ja tapahtumien tavoitteena on vahvistaa osallisuutta ja itsetuntoa sekä vähentää kokemusta ulkopuolisuudesta.
Tukea puhelimitse ja verkossa
Järjestön verkkosivuilta löytyy käytännönläheisiä neuvoja vanhemmuuden tueksi sekä tietoa eron juridisista ja arjen kysymyksistä. Vanhemmat voivat olla yhteydessä myös ero- ja perheinfopuhelimeen, jossa keskustellaan esimerkiksi etuuksista, elatusavusta, huoltajuudesta ja sopimuksista eron jälkeen.
Lisäksi totaaliyksinhuoltajien viikoittainen chat Tukinet-palvelussa tarjoaa mahdollisuuden vertaistukeen anonyymisti.
Yhteistyökumppani ammattilaisille
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto tuo yhden vanhemman perheiden arkea ja tarpeita esiin julkisessa keskustelussa ja perhepoliittisessa päätöksenteossa. Järjestön palvelut ja materiaalit ovat myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten hyödynnettävissä.
Verkkosivuilta löytyy ajankohtaista tietoa, koulutuksia ja työvälineitä ammatilliseen työhön. Esimerkiksi itsellistä vanhemmuutta käsittelevät teemakortit soveltuvat ryhmänohjauksen ja keskustelun tueksi.
Yhden vanhemman perheiden liitto: www.yvpl.fi
