Terveyden edistämisen ja ehkäisevän lastensuojelun ammattilehti

Terveyden edistämisen ja ehkäisevän lastensuojelun ammattilehti

1/2026

Syrjintä työelämässä kuormittaa raskausaikana

Raskaus- ja perhevapaiden käyttöön liittyy riski syrjinnästä. Näin tunnistat vaietun ilmiön.

Määräaikaista työsuhdetta ei jatkettu raskauden tultua ilmi, luvattu ylennys peruttiin tai työt oli annettu sijaiselle perhevapaan jälkeen. Kuulostaako tutulta, joko neuvolavastaanotolla kuultuna tai omakohtaisesti? Kyse voi olla raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä.      

Neljäsosa raskaana olleista on tutkitusti kohdannut syrjintää. Vielä useampi on kokenut pelkoa tai epävarmuutta raskauden tai perhevapaiden vuoksi. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on laaja työelämän tasa-arvo-ongelma. Se heikentää erityisesti naisten palkka- ja urakehitystä ja vaikuttaa jopa eläkkeisiin.      

Terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat raskaussyrjintää myös omassa elämässään. Ilmiön tunnistaminen on tärkeää, sillä syrjintä voi koskettaa kaikenlaisia työyhteisöjä.

Syrjintä vaikuttaa terveyteen

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on työelämän tasa-arvo-ongelma, mutta se voi vaikuttaa odottajan hyvinvointiin ja terveyteen raskauden aikana. Syrjintää kokeneet ovat kuvailleet Mothers in Business MiB ry:n haastatteluissa ja sosiaali- ja terveysministeriön väestökyselyssä esimerkiksi stressiä, painajaisia ja unettomuutta tai jopa ennenaikaisia synnytyksiä.

Kokemus syrjinnästä voi johtaa vetäytymiseen työelämästä tai vaikuttaa pitkään henkilön hyvinvointiin ja työkykyyn. Syrjintää kokenut voi epäillä kuvitelleensa koko asian tai syyttää itseään.

Vaiettu ongelma

Kokemukset syrjinnästä raskauden tai perhevapaiden vuoksi ovat yleisiä, mutta niistä puhutaan vähän. Alle viidesosa ilmoittaa kokemastaan syrjinnästä viranomaisille, ammattiliitoille tai työnantajalleen. Oikeuteen asti etenee vielä harvempi tapaus.

Moni syrjintää kokenut vaikenee kokemuksistaan tai kertoo niistä vasta vuosien jälkeen. Raskauden ja vauva-arjen keskellä ei aina ole voimia ottaa asiaa puheeksi tai lähteä viemään sitä eteenpäin.   

Aina ei ole selvää, onko oma kokemus myös lain näkökulmasta syrjintää. Se voi nostaa kynnystä ottaa asia puheeksi.

Ammattilaisen rooli neuvolassa

Neuvola on luonteva paikka ottaa työelämään liittyviä huolia puheeksi, koska vastaanotolla tarkastellaan perheen tilannetta kokonaisuutena. Työtilanne voi myös nousta esiin monenlaisten oireiden yhteydessä.

Terveydenhuollon ammattilaisen ei tarvitse ratkaista asiakkaan tilannetta. Jo se, että ammattilainen sanoo ääneen kokemuksen voivan liittyä syrjintään, voi olla merkittävää. Asiakkaan voi ohjata eteenpäin tuen piiriin.

Tukea syrjintää epäilevälle

Osa asiakkaista haluaa juridista neuvontaa ja tukea asian selvittämiseen. Silloin heidät voi ohjata oman ammattiliittonsa puoleen tai tasa-arvovaltuutetun neuvontaan. Työelämää koskevista tasa-arvovaltuutetun neuvontapuhelimen yhteydenotoista suuri osa, jo lähes 65 prosenttia, koskee raskaus- ja perhevapaasyrjintää.

Kaikki eivät kuitenkaan voi tai halua viedä asiaa eteenpäin. Kokemus voi silti olla kuormittava. Syrjintää kokeneiden haastatteluissa on tullut esiin keskusteluavun ja vertaistuen tarve. Tukea kaivataan tilanteen aikana ja sen jälkeen. Syrjintää kokeneilla on tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, mielellään saman kokeneiden vertaisten kanssa. 

Vertaistuki täydentää palveluja

Vertaiskeskustelu toisen raskaus- tai perhevapaasyrjintää kokeneen kanssa voi auttaa jäsentämään kokemusta ja vahvistaa tunnetta siitä, ettei ole yksin. Mothers in Business MiB ry:n vertaischatissa aiheeseen koulutetut vertaiset tukevat epäasiallista kohtelua kokeneita raskaus- ja perhevapaiden käyttöön liittyvissä tilanteissa.

Palvelu on tarkoitettu kaikille, jotka epäilevät kokeneensa syrjintää raskauden tai perhevapaiden käyttämisen takia.

  • MiBin vertaischat palvelee osoitteessa mib.fi keskiviikkoisin klo 17–18.
  • MiBin asiantuntija on tavoitettavissa sähköpostitse hanna-kaisa@mib.fi ja puhelimitse 044 706 4675 arkisin klo 9–15.
  • Tasa-arvovaltuutetun neuvontapuhelin  0295 666 842, ma-ti klo 9–11, ke-to klo 13–15.

Teksti: Hanna-Kaisa Jussila, YTM, asiantuntija, Mothers in Business MiB ry

Lue lisää: mib.fi/raskaussyrjinta.

MiB tuottaa neuvonta- ja vertaistukipalvelut osana Kohti tasa-arvoista vanhemmuutta ja perheystävällistä työelämää (CARE4CAREER) -yhteishanketta. Hanke toteutetaan Työterveyslaitoksen ja THL:n kanssa ja se saa rahoituksen EU:n CERV-rahoitusohjelmasta.

Mikä voi olla raskaus- ja perhevapaasyrjintää?

  • Sinut jätettiin palkkaamatta hakemaasi työtehtävään raskauden tai perhevapaan vuoksi.
  • Työsuhteesi purettiin koeajalla raskauden tai perhevapaan vuoksi.
  • Sinut irtisanottiin raskauden tai perhevapaan vuoksi.
  • Määräaikaista työsuhdettasi ei jatkettu tai vakinaistettu raskauden tai perhevapaan vuoksi.
  • Et saanut palata vanhaan työtehtävääsi raskauden tai perhevapaan vuoksi.
  • Sinulle annetut työtunnit vähentyivät tai loppuivat raskauden tai perhevapaan vuoksi.
  • Et enää saanut yhtä vaativia tai kiinnostavia työtehtäviä kuin aiemmin raskauden tai perhevapaan vuoksi.
  • Etenemisesi organisaatiossa hidastui tai pysähtyi raskauden tai perhevapaat vuoksi.

Lähteet:
Attila, H., Baumgartner, T., von Bell, A., Koivuranta, S., & Pietiläinen, M. (2024). Raskaussyrjintä Suomessa: Vuoden 2024 väestötutkimuksen tuloksia (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:20).https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8426-4

Tasa-arvovaltuutettu. (2026). Tasa-arvovaltuutetun vuosikertomus 2025 (Tasa-arvojulkaisuja 2026:1). https://tasa-arvo.fi/documents/25249985/0/Tasa-arvovaltuutetun%20vuosikertomus%202025%20%28PDF%29.pdf