Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäistään neuvolassa ja koulussa
Lapsiin kohdistuva väkivalta haastaa neuvolan, kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon tunnistamaan tuen tarpeet ajoissa.
Sosiaali- ja terveysministeriön uusi Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma vuosille 2026-2033 nostaa esiin perustason palvelujen roolin väkivallan ehkäisyssä. Neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä oppilashuollossa voidaan tunnistaa huolia, ottaa vaikeita asioita puheeksi ja ohjata perheitä tuen piiriin ennen kuin ongelmat kärjistyvät.
Puheeksiotto on perustyötä
Väkivalta koskettaa perheitä kaikissa väestöryhmissä. Toimenpidesuunnitelman yksi painopiste on väkivallan järjestelmällinen puheeksiotto lasten ja nuorten palveluissa. Tutkimusten mukaan erityisesti henkinen väkivalta jää helposti tunnistamatta ja siihen puuttuminen koetaan usein vaikeaksi.
Väkivallasta kysyminen on osa laadukasta perustyötä. Neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa käytetään väkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeita. Työtä tukevat myös yhtenäiset kirjaamiskäytännöt. NEUKO-tietokannan väkivaltaa koskevat sisällöt päivitetään vuonna 2026.
Perheiden tuki suojaa lasta
Väkivaltaan liittyviä riskitekijöitä ovat esimerkiksi vanhempien uupumus, taloudelliset vaikeudet, lapsen erityistarpeet ja perheessä koettu henkinen väkivalta. Terveystarkastuksissa on hyvä mahdollisuus huomata, milloin perhe tarvitsee tukea.
Neuvolatyössä keskeistä on vanhemmuuden tukeminen vahvistamalla myönteistä kasvatuskulttuuria vauvaiästä alkaen. Vanhemman uupumuksen tunnistaminen ja siitä puhuminen voivat vahvistaa lapsen turvallista kasvuympäristöä.
Myös lähisuhdeväkivallan näkeminen on lapselle haitallista. Väkivallan ehkäisyn lisäksi tarvitaan tukea ja apua niille, jotka ovat jo kokeneet väkivaltaa.
Tuen on oltava selkeää, oikea-aikaista ja saavutettavaa sekä lapsille, nuorille että vanhemmille siten, että perheet voidaan ohjata varhaisessa vaiheessa lapsi- ja perhepalveluiden piiriin.
Kiusaaminen on väkivaltaa
Kouluterveyskyselyn mukaan kiusaaminen on lisääntynyt. Sen vaikutukset voivat näkyä mielenterveyden ongelmina, koulunkäynnin vaikeuksina ja pahimmillaan syrjäytymisenä.
Toimenpidesuunnitelma linjaa selvästi, että kiusaaminen on väkivaltaa ja vallankäyttöä. Oppilashuollolla ja kouluterveydenhuollolla on tärkeä tehtävä kiusaamisen tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa.
Työ ei kuitenkaan rajaudu yksittäisen oppilaan tilanteeseen. Sen rinnalla on tarkasteltava koko kouluyhteisön toimintakulttuuria. Tämä edellyttää kouluterveydenhuollon ja opiskelijahuollon tiivistä yhteistyötä opetushenkilöstön kanssa.
Seksuaalikasvatus vahvistaa turvaa
Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta rikkoo vakavasti lapsen itsemääräämisoikeutta ja voi traumatisoida pitkäksi aikaa. Väkivallan ehkäisyssä avainasemassa on toimiva seksuaali- ja turvataitokasvatus.
Seksuaalikasvatuksessa on tärkeää käsitellä myös seurustelusuhdeväkivaltaa. Lisäksi on huomioitava digitaaliset ympäristöt, joissa lapsi tai nuori voi kohdata häirintää, houkuttelua, uhkailua ja väkivaltaa esimerkiksi somekanavissa tai verkkopeleissä.
Ikätasoinen seksuaali- ja turvataitokasvatus antaa lapsille ja nuorille keinoja tunnistaa omia rajojaan, suojata itseään ja hakea apua.
Yhteistyö ratkaisee
Lapsen turvallisuus ei ole yhden ammattilaisen vastuulla. Väkivallan ehkäisy vaatii yhteistyötä neuvoloiden, koulujen, oppilashuollon, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun ja järjestöjen välillä.
Käytännössä tämä tarkoittaa selkeitä yhteistyörakenteita kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Tarvitaan yhteisiä toimintamalleja, toimivaa tiedonkulkua sekä koulutuksia ja materiaaleja työn tueksi.
Yhteistyö ei kuitenkaan toimi ilman riittäviä resursseja. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon henkilöstö ja käytettävissä oleva aika ratkaisevat, kuinka hyvin väkivaltaa ehkäisevä työ toteutuu arjessa. Siksi tarvitaan pitkäjänteistä resursointia ja poliittisia päätöksiä, jotka turvaavat perustason palvelujen toimintakyvyn.
Väkivallan ehkäisy kuuluu kaikille
Neuvoloihin ja kouluihin ei ole tulossa yksittäisiä uusia tehtäviä. Sen sijaan toimenpidesuunnitelma vahvistaa perustyön merkitystä väkivallan ehkäisyssä.
Ammattilaisen työssä olennaista on kuunteleminen, kysyminen ja huolen sanoittaminen. Niiden rinnalla tarvitaan oikea-aikaista ohjausta. Näistä rakentuu väkivallan ehkäisyn ydin.
Lue lisää:
Väkivallaton lapsuus – toimenpidesuunnitelma vuosille 2026–2033. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2025:13. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5996-5
