Facebooktwitterlinkedin

Sisarusten suhtautuminen toisiinsa vaikuttaa myös käsitykseen, joka heille muodostuu itsestään ja muista, ja voi ohjata jopa myöhemmän perhe-elämän suuntaa.

Seitsemäsluokkalainen Luukas sai pikkuveljen 13-vuotiaana. Perheen kolmas lapsi syntyi helmikuussa 2020 ja vauva on myös 10-vuotiaalle Alisa-siskolle suuri ilo. Sisko tai veli – aina tärkeä jokaiselle sisarukselle ja sisarussarjan vahvistumiselle.

Luukas kuuluu ikäryhmään, jolta on tiedusteltu sisarusten merkitystä. Jyväskylässä tehdyssä kyselyssä viides- ja seitsemänluokkalaisista reilu puolet pitää sisaruksiaan itselleen erittäin tärkeinä ja kolmannes melko tärkeinä. Siis lähes kaikki.

Sisarussuhteet ovat useimmiten elämän pisimpään kestäviä ihmissuhteita. Ne ovat toiseksi tärkeimpiä ihmissuhteita lapsi-vanhempi -suhteen jälkeen ja ne ovat erittäin tärkeitä lapsen sosioemotionaalisen kehityksen kannalta.

Sisarussuhteessa osapuolet jakavat yhteisen taustan ja kokemukset pitkältä ajalta erilaisista intresseistä, mieltymyksistä, konflikteista tai muista ristiriitaisista seikoista huolimatta. Lapsuudessa ja nuoruudessa sisarusten välillä on usein enemmän kilpailua ja ristiriitoja, kun taas aikuisuudessa enemmän yhteistyötä ja auttamista.

Sisaruussuhde muovaa tulevaa

Sisarusten keskinäiset siteet muovaavat myös sitä, millaisia aikuisia heistä varttuu. Kasvun ja kehityksen kannalta tärkeinä varhaislapsuuden vuosina sisarukset viettävät usein huomattavasti enemmän aikaa keskenään kuin kenenkään muun kanssa, ja tapa, jolla sisarukset leikkivät, riitelevät ja suhtautuvat toisiinsa on sidoksissa heidän muihin ihmissuhteisiinsa koko loppuelämän.

– Hyvät suhteet sisaruksiin lapsuudessa kantavat läpi elämän ennustaen läheisiä suhteita aikuisuudessa. Erityisesti perheen kriisitilanteissa sisarukset tarjoavat toisilleen tärkeän turvaverkon, kertovat Väestöliiton Sukupolvien ketju tutkimushankkeen tutkijat Antti Tanskanen ja Mirkka Danielsbacka.

-Kun sisarusparvi on laajempi, kaksi siskosta ovat yleensä sisaruksista läheisimpiä ja pitävät eniten yhteyttä keskenään. Sisarusten väleihin aikuisuudessa vaikutti tutkimustemme mukaan muun muassa se, kokivatko he vanhempien kohdelleen heitä tasapuolisesti. Kokemukset epätasapuolisesta kohtelusta lapsuudessa rasittavat herkästi sisarussuhteita vielä aikuisenakin.

Monilapsisuuden etuja

Monilapsisissa perheissä sisarusten välinen vuorovaikutus tarjoaa virikkeitä, jotka edistävät lasten moraaliarviointien kehitystä pakottamalla lapsia tarkastelemaan asioita toisten näkökulmasta
Sisaruksilta lapsi oppii mm. omistamiseen, jakamiseen ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä sosiaalisia sääntöjä, ja suurperheissä lasten on jopa todettu oppivan erottamaan valheen aikaisemmin kuin vain yhden sisaruksen kanssa kasvaneiden lasten.
-Odotin vauvaa innolla ja on tosi kiva, kun meitä on nyt kolme. Päästään vähän helpommalla Alisan kanssa, kun äiti ja isä ovat niin innostuneita vauvasta. Huomaan, että sen jälkeen kun pikkuveli syntyi, olen itse enemmän kotona, Luukas toteaa.
-Minä harrastan lätkää ja isä jalkapalloa. Jotain tämä pikkuveilikin varmaan joskus pelaa. Mutta ensin pitää saada vauvalle nimikin.

Suuren ikäeron etuja

Usein ajatellaan, että sisarusten ikäeron ollessa suuri sisarussuhteen vuorovaikutus muodostuu enemmän lapsi-aikuis-suhteen kaltaiseksi, kun taas ikäeron ollessa pieni vuorovaikutus muodostuu toverisuhteen kaltaiseksi. Tutkimustulosten mukaan suurenkin ikäeron sisarusten keskinäinen sosiaalinen vuorovaikutus on kuitenkin läheisempi ja ”lapsenomaisempi” kuin tyypillisessä lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksessa. Suurella ikäerolla voi olla yhteys myös älykkyyden ja suoriutumisen kehittymisen vahvistumiseen. Eri-ikäiset sisarukset ovat sosiaalisia toimijoita suhteessa toisiinsa: vanhempi sisarus tarjoaa nuoremmalle tarkan kuvauksen ympäröivästä yhteisöstä ja vastaavasti saa nuoremmalta sisarukselta mahdollisuuden harjoittaa sosiaalisia kykyjään. SS

Lähteitä:

Koskimies J & Korhonen M. 2013. Sisaruussuhteet ja niiden tukeminen lastensuojelussa. Opinnäytetytö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lapsuus ja kasvuympäristöt – tutkimuksen kuvia. 2006. Toim. Järventie, I., Lähde, M., Paavonen, J. Helsinki: Yliopistopaino.

Rannikko, U. 2008. Yhteinen ja erillinen lapsuus. Sisarusten sosiaalistava merkitys. Tampere: Tampereen yliopistopaino.

KYSELE, KUUNTELE ja PUHU vasta sitten

KYSELE, KUUNTELE ja PUHU vasta sitten

Seija SihvolaKuva: Jaakko Sihvola ”Kuinka riippuvaisia olemmekaan toisistamme ja toistemme huomioimisesta. Tämä toivottavasti pysyy mielissämme pitkään.” Näin sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö 2021 uudenvuodenpuheeessaan. Koronaoloihin johtajamme tietenkin...

lue lisää
Hyvinvoinnin tukipilarit

Hyvinvoinnin tukipilarit

Lapsi 2000 ry:llä on kymmeniä terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajäseniä. He toimivat tärkeänä resurssina ja taustavoimana myös tämän lehden teke misessä. Tässä TES tarinasarjassa kerromme, miten asiantuntijajäsenet itse yrittävät ehkäistä sairauksia ja toimia...

lue lisää
Terveyden polku vie hyvää kohti

Terveyden polku vie hyvää kohti

Seija SihvolaLapsen suoja on vanhemman viisaus. Lapsen terveys edistyy vanhemman osaamisesta. Nykyisessä Suomessa nuoret aikuiset, tulevat vanhemmat, ovat saaneet terveyteen liittyvää tietoa systemaattisesti vuosien ajan. Myös tänne muuttaneet saavat ohjantaa.Terveys...

lue lisää
Vihreä terveystieto puntarissa

Vihreä terveystieto puntarissa

Hilla Ristimäki TtMIhmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhdetta lukion terveystiedon oppikirjoissa sel-vittävä pro gradu paljastaa, että ihminen on kaiken keskiössä, luonto on sivuroolissa. Oppi-kirjat heijastavat tämänhetkisiä arvoja.Ekosysteemien kriisin ja...

lue lisää
Lapset jäämässä moraalipaniikin varjoon

Lapset jäämässä moraalipaniikin varjoon

Matti Rimpelä Tämä vuosi alkoi kuten aikai-semmatkin, mutta sitten kaikki muuttui. Kohtasimme uuden virusepidemian. Erilaisen kuin aikaisemmin. Tartunnan, sairastumisen ja kuoleman uhka sai yhä enemmän tilaa joukkoviestimissä.   spandemia  alkoi  hallita  kaikkea...

lue lisää
Sanan ja valon iloa

Sanan ja valon iloa

Seija SihvolaHyvillä sanoilla vaikutetaan. Kun hyvät sanat tulevat lihaksi, alkaa tapahtua. Yle on kutsunut meitä kaikkia hyväntekeväisyyden Lahjoita puhetta -talkoisiin. Julkkisten esittämät Mun sana lempisanalista kuuluu hankkeen markkinointikeinoihin. Sanat ovat...

lue lisää
Lapsen terveysrutiineista voimaa

Lapsen terveysrutiineista voimaa

Seija SihvolaPieni kuusivuotias jalkapalloilija kiitti uunituoreesta, itse leipomastaan pullasta ja ilmoitti samalla, ettei halua syödä niitä enempää. Perusteluna oli se, että hän oli lyönyt isänsä kanssa vetoa siitä, kumpi syö herkkuja vähemmän. Vau! Vierellään...

lue lisää
Mitä tapahtuisi, jos meitä ei olisi?

Mitä tapahtuisi, jos meitä ei olisi?

Valtionvarainministeriön (VM) budjettiesityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukeen kohdistuu peräti 127 miljoonan euron leikkaus, joka tarkoittaisi joka kolmannen euron leikkausta kuluvaan vuoteen verrattuna. Tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa on tärkeä...

lue lisää
Seura, peli, nuoruus ja tango

Seura, peli, nuoruus ja tango

Seija SihvolaKatsoin kahden päivän välein kaksi elokuvaa, joiden raamit olivat samanlaiset. Molemmissa elokuvissa käsikirjoittajana ja ohjaajana oli sama henkilö. Ensin 2020 ilmestyneen draamakomediaelokuva Seurapelin, käsikirjoittaja-ohjaajana Jenni Toivoniemi,...

lue lisää
Me ollaan samanlaisia isoäitejä – kaikki

Me ollaan samanlaisia isoäitejä – kaikki

Seija SihvolaVuonna 1890 syntynyt isoäitini Katariina, isäni äiti, oli huutolaislapsi. Hänet myytiin huutokaupalla alimman hoitotarjouksen tehneelle neljän lapsen yksinhuoltajaäidille, joka halusi pientä toimeentulorahaa huutamastaan lapsesta. Katariinaa ei pantu...

lue lisää