Facebooktwitterlinkedin

Sisarusten suhtautuminen toisiinsa vaikuttaa myös käsitykseen, joka heille muodostuu itsestään ja muista, ja voi ohjata jopa myöhemmän perhe-elämän suuntaa.

Seitsemäsluokkalainen Luukas sai pikkuveljen 13-vuotiaana. Perheen kolmas lapsi syntyi helmikuussa 2020 ja vauva on myös 10-vuotiaalle Alisa-siskolle suuri ilo. Sisko tai veli – aina tärkeä jokaiselle sisarukselle ja sisarussarjan vahvistumiselle.

Luukas kuuluu ikäryhmään, jolta on tiedusteltu sisarusten merkitystä. Jyväskylässä tehdyssä kyselyssä viides- ja seitsemänluokkalaisista reilu puolet pitää sisaruksiaan itselleen erittäin tärkeinä ja kolmannes melko tärkeinä. Siis lähes kaikki.

Sisarussuhteet ovat useimmiten elämän pisimpään kestäviä ihmissuhteita. Ne ovat toiseksi tärkeimpiä ihmissuhteita lapsi-vanhempi -suhteen jälkeen ja ne ovat erittäin tärkeitä lapsen sosioemotionaalisen kehityksen kannalta.

Sisarussuhteessa osapuolet jakavat yhteisen taustan ja kokemukset pitkältä ajalta erilaisista intresseistä, mieltymyksistä, konflikteista tai muista ristiriitaisista seikoista huolimatta. Lapsuudessa ja nuoruudessa sisarusten välillä on usein enemmän kilpailua ja ristiriitoja, kun taas aikuisuudessa enemmän yhteistyötä ja auttamista.

Sisaruussuhde muovaa tulevaa

Sisarusten keskinäiset siteet muovaavat myös sitä, millaisia aikuisia heistä varttuu. Kasvun ja kehityksen kannalta tärkeinä varhaislapsuuden vuosina sisarukset viettävät usein huomattavasti enemmän aikaa keskenään kuin kenenkään muun kanssa, ja tapa, jolla sisarukset leikkivät, riitelevät ja suhtautuvat toisiinsa on sidoksissa heidän muihin ihmissuhteisiinsa koko loppuelämän.

– Hyvät suhteet sisaruksiin lapsuudessa kantavat läpi elämän ennustaen läheisiä suhteita aikuisuudessa. Erityisesti perheen kriisitilanteissa sisarukset tarjoavat toisilleen tärkeän turvaverkon, kertovat Väestöliiton Sukupolvien ketju tutkimushankkeen tutkijat Antti Tanskanen ja Mirkka Danielsbacka.

-Kun sisarusparvi on laajempi, kaksi siskosta ovat yleensä sisaruksista läheisimpiä ja pitävät eniten yhteyttä keskenään. Sisarusten väleihin aikuisuudessa vaikutti tutkimustemme mukaan muun muassa se, kokivatko he vanhempien kohdelleen heitä tasapuolisesti. Kokemukset epätasapuolisesta kohtelusta lapsuudessa rasittavat herkästi sisarussuhteita vielä aikuisenakin.

Monilapsisuuden etuja

Monilapsisissa perheissä sisarusten välinen vuorovaikutus tarjoaa virikkeitä, jotka edistävät lasten moraaliarviointien kehitystä pakottamalla lapsia tarkastelemaan asioita toisten näkökulmasta
Sisaruksilta lapsi oppii mm. omistamiseen, jakamiseen ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä sosiaalisia sääntöjä, ja suurperheissä lasten on jopa todettu oppivan erottamaan valheen aikaisemmin kuin vain yhden sisaruksen kanssa kasvaneiden lasten.
-Odotin vauvaa innolla ja on tosi kiva, kun meitä on nyt kolme. Päästään vähän helpommalla Alisan kanssa, kun äiti ja isä ovat niin innostuneita vauvasta. Huomaan, että sen jälkeen kun pikkuveli syntyi, olen itse enemmän kotona, Luukas toteaa.
-Minä harrastan lätkää ja isä jalkapalloa. Jotain tämä pikkuveilikin varmaan joskus pelaa. Mutta ensin pitää saada vauvalle nimikin.

Suuren ikäeron etuja

Usein ajatellaan, että sisarusten ikäeron ollessa suuri sisarussuhteen vuorovaikutus muodostuu enemmän lapsi-aikuis-suhteen kaltaiseksi, kun taas ikäeron ollessa pieni vuorovaikutus muodostuu toverisuhteen kaltaiseksi. Tutkimustulosten mukaan suurenkin ikäeron sisarusten keskinäinen sosiaalinen vuorovaikutus on kuitenkin läheisempi ja ”lapsenomaisempi” kuin tyypillisessä lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksessa. Suurella ikäerolla voi olla yhteys myös älykkyyden ja suoriutumisen kehittymisen vahvistumiseen. Eri-ikäiset sisarukset ovat sosiaalisia toimijoita suhteessa toisiinsa: vanhempi sisarus tarjoaa nuoremmalle tarkan kuvauksen ympäröivästä yhteisöstä ja vastaavasti saa nuoremmalta sisarukselta mahdollisuuden harjoittaa sosiaalisia kykyjään. SS

Lähteitä:

Koskimies J & Korhonen M. 2013. Sisaruussuhteet ja niiden tukeminen lastensuojelussa. Opinnäytetytö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lapsuus ja kasvuympäristöt – tutkimuksen kuvia. 2006. Toim. Järventie, I., Lähde, M., Paavonen, J. Helsinki: Yliopistopaino.

Rannikko, U. 2008. Yhteinen ja erillinen lapsuus. Sisarusten sosiaalistava merkitys. Tampere: Tampereen yliopistopaino.

Isä on päiväänsä suurempi

Isä on päiväänsä suurempi

Vuosittainen Miesten Viikko toteutetaan isänpäivään päättyvällä viikolla aina marraskuussa. Vuoden 2022 teema on Miesten parissa tehtävä työ ja sen tulevaisuus.Kaksikymmentä vuotta sitten Lapsi 2000 ry julkaisi asiantuntijoiden kirjoittaman Isän kirjan. Se oli...

lue lisää
Ruoka talteen

Ruoka talteen

Olen viereltä saanut seurata mitä tarkoittaa, kun ruokaa ei heitetä muruakaan hukkaan. Pienet ruoan säästötemput, kuten vaikka se, että tekee viisi vuotta vanhoista popcornjyvistä poppareita, tuntuvat aluksi hiukan koomisilta, mutta sitä ne eivät todellakaan ole. Ne...

lue lisää
Resilienssi on nyt voimasana

Resilienssi on nyt voimasana

Pienet lapset saattavat olla nyt ymmällään maailman menosta. Yhtäkkiä puhutaan jostain uudesta ja oudosta. Aikuisten puheessa vilisevät sanat eivät välttämättä aukene lapselle. Pitääkö sanoja selkosuomentaa, riippuu aikuisen valinnoista. Ymmärrystä voi ammentaa omasta...

lue lisää
Peukutus muistitreeneille

Peukutus muistitreeneille

Kuva: Noel 7v piirros.Jossain kohtaa kasvuvaihetta lapsi menee muistipeleissä heittämällä aikuisen ohi. Nurinpäin käännettyjen korttien parivaljakot löytyvät lapselta ketterästi, kun aikuinen puolestaan empii, rämpii ja osuu korttivalinnassaan todennäköisesti väärin!...

lue lisää
Uudet tuulet puhaltavat

Uudet tuulet puhaltavat

Neuvola ja kouluterveyslehden toimintaympäristö laajenee   Lasten hyvä kasvuympäristö on aikuisten vastuulla. Vanhemmat tarvitsevat tuekseen kasvun ja hyvinvoinnin ammattilaisia jälkeläisten hyvän tulevaisuuden rakentamisessa. Neuvola ja kouluterveyslehti on...

lue lisää

Uudet tuulet puhaltavat

Neuvola ja kouluterveyslehden toimintaympäristö laajenee Lasten hyvä kasvuympäristö on aikuisten vastuulla. Vanhemmat tarvitsevat tuekseen kasvun ja hyvinvoinnin ammattilaisia jälkeläisten hyvän tulevaisuuden rakentamisessa. Neuvola ja kouluterveyslehti on...

lue lisää
Pienten ja suurten yskä

Pienten ja suurten yskä

Riittakerttu KaltialaYskä on hengitysteiden suojareaktio tulehdukselle ja ärsytykselle. Yskän laukaisevat hengitysteiden hermopäätteet, ja sen tehtävänä on poistaa limaa.Yskä on yleinen terveysongelma koko maailmassa. Yskiminen on yleistä, eikä se ole vaarallista....

lue lisää
Puhe ei aina paranna

Puhe ei aina paranna

Riittakerttu KaltialaElämme terapiayhteiskunnassa. Olemme perusteellisesti sisäistäneet ajatuksen, että ongelmista ja tunnetiloista, varsinkin epämiellyttävistä, on puhuttava. Puhumatta jättäminen on vaarallista. Asiat patoutuvat ihmisen sisälle räjähtääkseen lopulta...

lue lisää
Vastustuskykyä ja sienisatoa

Vastustuskykyä ja sienisatoa

Kuva: Luontoaskel hyvinvointiin -raportti THL, Luke, Syke, Sitra ja maa- ja metsätalousministeriö toteuttavat Luontoaskel hyvinvointiin -hanketta, jossa päiväkodeissa edistetään monipuolisin keinoin luontoyhteyden ja ympäristöterveyden vahvistumista.Vastustuskyvyn...

lue lisää
Saisinko  –  vai  anna, tänne, heti, mulle?

Saisinko – vai anna, tänne, heti, mulle?

Pöytätavat-sana ei oikein kuulu arkipuheessa, vaikka syytä olisi.  Tärkeän asiakokonaisuuden voisi brändätä tuoreemmaksi jollain kätevällä uudissanalla. Shoppailun ja stailailun käsitteet on opittu nopeasti, miksei jonkun uuden, korvassa kivalta kuullostavan...

lue lisää