Facebooktwitterlinkedin

Itä-Suomen yliopiston johtamassa tutkimuksessa on löydetty uusia yhdisteitä, jotka voivat selittää täysjyväviljojen terveyshyötyjä.

Runsas täysjyväviljojen käyttö nosti betaiiniyhdisteiden määrää elimistössä, minkä puolestaan havaittiin parantavan muun muassa sokeriaineenvaihduntaa. Tulokset valaisevat, miten täysjyväpitoinen ruokavalio vaikuttaa solutasolla, ja voivat tulevaisuudessa auttaa kehittämään entistä terveellisempiä elintarvikkeita.

–Täysjyväviljat ovat yksi terveellisimmistä ruoka-aineryhmistä. Niiden runsaan käytön tiedetään suojaavan esimerkiksi tyypin 2 diabetekselta sekä sydän- ja verisuonitaudeilta.

Tähän asti ei kuitenkaan ole tiedetty, millä solutason mekanismeilla täysjyväviljapitoinen ruokavalio vaikuttaa elimistön toimintaan, sanoo tutkimuksen johtaja, dosentti Kati Hanhineva Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä.

Hanhinevan tutkimusryhmä mittasi täysjyväpitoisen ruokavalion vaikutusta elimistön aineenvaihduntatuotteiden määriin metabolomiikka-analyysin avulla. Vaikutuksia tarkasteltiin sekä hiirillä, joille annettiin lesepitoista rehua, että ihmisillä, jotka käyttivät runsaasti täysjyväviljatuotteita 12 viikon ajan. Täysjyväpitoinen ruokavalio nosti aminohapoista muodostuneiden betaiinien määriä niin hiirillä kuin ihmisilläkin.

–Monet näistä betaiiniyhdisteistä havaittiin nyt ensimmäistä kertaa ihmisen elimistössä, Hanhineva kertoo.

Betaiiniyhdisteiden määrän lisääntyessä havaittiin myös sokeriaineenvaihdunnan paranevan. – Erityisen kiinnostavaksi osoittautui esimerkiksi pipekoolihappobetaiini. Sen pitoisuuden kasvu täysjyvärukiin käytön myötä oli yhteydessä muun muassa matalampaan aterianjälkeiseen verensokeritasoon.

Uusi yhdiste vaikutti solu- kokeissa sydänlääkkeen tavoin

Yksi tutkijoiden löytämistä uusista betaiiniyhdisteistä, 5-aminovaleriinihappobetaiini eli 5-AVAB, näytti kertyvän metabolisesti aktiivisiin kudoksiin, kuten sydämeen. Sen vaikutuksia päätettiin siksi testata tarkemmin solumallissa.

–Havaitsimme, että 5-AVAB vähentää sydänsoluissa rasvahappojen käyttöä energianlähteenä estämällä erään solukalvon proteiinin toimintaa, kertoo apurahatutkija Olli Kärkkäinen.

–Tämä solutason vaikutus on sama kuin eräillä sydän- ja verisuonisairauksiin käytetyillä lääkkeillä. On kuitenkin syytä muistaa, että teimme vasta solutason kokeita. Tarvitaan vielä sekä eläimillä että ihmisillä tehtyjä kokeita osoittamaan, että 5-AVAB todella vaikuttaa elimistön toimintaan.

Uusien täysjyväviljaan liittyvien yhdisteiden löytyminen lisää kuitenkin merkittävästi ymmärrystä siitä, miksi täysjyvää sisältävät ruoka-aineet ovat terveydelle hyväksi.

–Tulevaisuudessa pyrimme selvittämään tarkemmin, mitä kaikkia vaikutuksia näillä uusilla yhdisteillä on elimistön toimintaan ja miten suoliston bakteerit mahdollisesti vaikuttavat niiden muodostumiseen,  Hanhineva kertoo.

Tulokset julkaistiin Scientific reports- ja The American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdissä. Tutkimusta tukivat muun muassa Suomen Akatemia, Business Finland sekä Biokeskus Suomi.

Lisätietoja:

Kati Hanhineva, kati.hanhineva@uef.fi , puh. +358403552364

Olli Kärkkäinen, olli.karkkainen@uef.fi, puh. +35850371830

Lähde: UEF uutiset

Uudet tuulet puhaltavat

Neuvola ja kouluterveyslehden toimintaympäristö laajenee Lasten hyvä kasvuympäristö on aikuisten vastuulla. Vanhemmat tarvitsevat tuekseen kasvun ja hyvinvoinnin ammattilaisia jälkeläisten hyvän tulevaisuuden rakentamisessa. Neuvola ja kouluterveyslehti on...

Pienten ja suurten yskä

Yskä on hengitysteiden suojareaktio tulehdukselle ja ärsytykselle. Yskän laukaisevat hengitysteiden hermopäätteet, ja sen tehtävänä on poistaa limaa.Yskä on yleinen terveysongelma koko maailmassa.

Puhe ei aina paranna

Elämme terapiayhteiskunnassa. Olemme perusteellisesti sisäistäneet ajatuksen, että ongelmista ja tunnetiloista, varsinkin epämiellyttävistä, on puhuttava. Puhumatta jättäminen on vaarallista. Asiat patoutuvat ihmisen sisälle räjähtääkseen lopulta vahingollisin seurauksin. Epämiellyttäviin tunnetiloihin, rajoja rikkovaan ja vahingoittavaan käyttäytymiseen ja tunne-elämän oireisiin oletetaan olevan löydettävissä jokin syy, joka paljastuisi puhumalla.

Vastustuskykyä ja sienisatoa

Vastustuskyvyn lisääminen on ikuisesti kiehtova aihe. Miten voisi estää nuhanenät, köhät ja kivut – koronasta puhumattakaan? Vanhemmat pähkäilevät teeman kanssa viimeistään silloin, kun on jäätävä kotiin tai on kutsuttava joku lapsia hoitamaan.

Saisinko – vai anna, tänne, heti, mulle?

Pöytätavat-sana ei oikein kuulu arkipuheessa, vaikka syytä olisi. Tärkeän asiakokonaisuuden voisi brändätä tuoreemmaksi jollain kätevällä uudissanalla. Shoppailun ja stailailun käsitteet on opittu nopeasti, miksei jonkun uuden, korvassa kivalta kuullostavan käyttäytymissanankin voisi luoda.